Pron palkkakeskustelututkimuksen mukaan moni kokee, että palkkakeskustelujen euromääräinen vaikutus jää vähäiseksi. Pienet, muutaman kymmenen euron kuukausikorotukset eivät useimpien mielestä vastaa keskusteluihin käytettyä aikaa eivätkä kannusta osaamisen kehittämiseen.
Korotusten suuruus vaihteli noin 20 eurosta 150 euroon kuukaudessa.
– Moni toivoo, että palkkakeskusteluilla olisi selkeämpi ja konkreettisempi vaikutus palkkaan. Kun keskusteluihin käytetään paljon aikaa ja vaivaa, olisi tärkeää, että myös palkkakehitys tuntuisi oikeudenmukaiselta ja ymmärrettävältä, sopimusalavastaava Minna Davidjuk kuvailee.
Pron tutkimukseen vastasi 567 rahoitusalan toimihenkilöä. Valtaosa kertoi käyneensä palkkakeskustelun vuonna 2025, ja noin kaksi kolmasosaa palkkakeskustelun käyneistä sai myös palkankorotuksen. Korotukset perustuivat useimmiten pätevyyteen ja suoriutumiseen.
Oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys puhuttavat
Oikeudenmukaisuus mietityttää monia vastaajia. Vain osa kokee palkkakehityksensä olevan oikeassa suhteessa omaan suoriutumiseensa tai muiden vastaavaa työtä tekevien palkkatasoon. Monen mielestä palkkakeskustelujen perusteita ei avata riittävästi ja päätökset on tehty jo ennen varsinaista keskustelua.
Tutkimuksessa korostuu avoimemman palkkatiedon, selkeämpien arviointikriteerien ja johdonmukaisemman palkitsemisen tarve.
– Tutkimuksessa toistuu viesti läpinäkyvyyden puutteesta. Toimihenkilöt eivät aina tiedä, millä perusteilla korotuksia jaetaan tai miksi joku saa ja toinen ei. Tämä syö luottamusta koko palkitsemisjärjestelmään, sopimusalavastaava Jarmo Paananen sanoo.
Kokemus ja pitkä työura jäävät liian usein sivuun
Pitkä työkokemus ja sitoutuminen eivät näy palkkakehityksessä. Useat vastaajat kokevat, että palkkakeskustelumalli suosii lyhyen aikavälin tuloksia tai näkyvää suoriutumista, mutta ei huomioi riittävästi kokemusta, työn vaativuutta tai osaamisen syvenemistä vuosien aikana.
Moni esittää ratkaisuksi yleiskorotusten osuuden kasvattamista palkankorotuksissa.
– Erityisen huolestuttavaa on, että pitkä kokemus ja sitoutuminen eivät näy palkkakehityksessä. Rahoitusalalla on paljon osaamista, joka on kertynyt vuosien aikana – sitä ei voi sivuuttaa palkitsemisessa, sopimusalavastaava Jari Kaitosuo toteaa.
Järjestelmää pitää kehittää
Vaikka kritiikkiä esitetään runsaasti, suuri osa pitää palkkakeskusteluja tärkeinä. Ne tarjoavat mahdollisuuden käydä läpi työn sisältöä, tavoitteita ja osaamisen kehittymistä. Ongelmana ei ole itse keskustelu, vaan se, ettei sillä koeta olevan riittävää vaikutusta palkkaan.
Tutkimuksen viesti on selvä: palkkakeskustelujen uskottavuus edellyttää riittäviä korotuseriä, avoimia pelisääntöjä ja tasapuolista kohtelua.
Tuloksilla kehitetään palkkausta
Rahoitusalan palkkakeskustelututkimus 2025 tarjoaa vahvan tietopohjan palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja edunvalvontatyöhön.
– Toimihenkilöiden kokemukset osoittavat, että palkitsemisen rakenteita on syytä tarkastella kriittisesti, jotta ne tukevat aidosti osaamisen kehittämistä, työssä jaksamista ja alan pitovoimaa, Davidjuk toteaa.