Pro Uutiset
Toimihenkilö työskenteli vakituisessa työsuhteessa itäsuomalaisessa yrityksessä 2000-luvulla ja jäi perhevapaalle 2010.
Kesken perhevapaan esimies otti toimihenkilöön yhteyttä ja pyysi käymään työpaikalla.
– Työkaverit tiesivät mistä on kyse, mutta eivät tietenkään voineet sanoa mitään. Pelkäsin samassa työpaikassa työskentelevän mieheni työpaikan puolesta. Pian selvisi, että oma työpaikkani oli vaakalaudalla, kertoo toimihenkilö.
Esimiehen kanssa jutellessa selvisi, että yrityksellä alkoivat henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut keväällä 2011 kesken toimihenkilön perhevapaan.
– Meille tarjottiin töitä toisen paikkakunnan toimipisteestä, mutta matkustaminen perheellisenä olisi tullut todella raskaaksi, kertoo toimihenkilö.
Yritys tarjosi henkilöstölle ja myös perhevapaalla olevalle toimihenkilölle lähtöpakettia irtisanomisen vaihtoehtona.
Työnantaja ei voinut irtisanoa toimihenkilöä perhevapaasta johtuen eikä toimihenkilö ottanut pakettia.
– Halusin odottaa, mikä yrityksen työtilanne on siinä vaiheessa, kun palaan perhevapaalta. Tilanteet kuitenkin muuttuvat.
Kun toimihenkilö vuoden päästä palasi perhevapaalta, työnantaja irtisanoi toimihenkilön työsopimuksen kevään 2011 yt-neuvotteluihin vedoten.
– Meillä oli palaveri esimiehen ja luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies kysyi irtisanomispaketin perään, mutta työnantaja ei suostunut antamaan pakettia, kertoo toimihenkilö.
Yritys oli kuitenkin joitakin vuosia sitten tarjonnut toisessa toimipisteessä vastaavanlaisessa tilanteessa lähtöpakettia kahdelle perhevapaalta palanneelle toimihenkilölle.
– Onneksi luottamusmies oli mukana. Perhevapaan jälkeen olin vielä niin kallistunut kotiympyröihin, että luottamusmiehen tarjoama tuki ja huolenpito olivat todella tärkeitä. Iso kiitos siitä, kertoo toimihenkilö.
Toimihenkilön työsopimus päättyi neljän kuukauden irtisanomisajan kuluttua.
Liitto vaati tasa-arvolain mukaista hyvitystä sillä perusteella, että työnantaja oli syrjinyt toimihenkilöä asettamalla hänet raskauden ja synnytyksen takia epäedulliseen asemaan.
Työnantaja ei ollut tarjonnut lähtöpakettia silloin, kun toimihenkilö oli ollut irtisanomisuhan alainen, kuten muille oli tarjottu.
Liitto vaati lisäksi vahingonkorvauksena saamatta jääneen lähtöpaketin arvon eli neljän kuukauden palkkaa vastaavan määrän.
Käräjäoikeus hyväksyi toimihenkilön kanteen ja tuomitsi tasa-arvolain mukaista hyvitystä 8 000 euroa sekä vaaditun vahingonkorvauksen. Yritys valitti tapauksesta, mutta hovioikeus hylkäsi kanteen ja käräjäoikeuden tuomio pysyi voimassa. Tuomio on lainvoimainen.