Turun yliopiston tietoturvapäällikön arki ei ole viime vuosina ollut yksitoikkoista. Koronapandemia ja Ukrainan sota Suomeenkin kohdistuvine sabotaasiuhkineen ovat pitäneet Mats Kommosen varpaillaan.

– Työni on työnantajan tietojen suojaamista, mutta sivutyönä huolehdin varautumis- ja jatkuvuusasioista. Koronapoikkeustilan ajan olin yliopiston koronapäällikkö. Omalta osaltani huolehdin, että talo pysyy toiminnassa, vaikka tapahtuisi mitä, Kommonen kertoo.

Tehtävässä on oltava hereillä koko ajan, Kommonen sanoo. Esimerkiksi koronan aiheuttamaan poikkeustilaan siirtymistä alettiin yliopistossa valmistella jo kuukautta aikaisemmin.

– Minun pitää olla erittäin hyvin kärryillä kaikenlaisista uhkakuvista etukäteen. Koska sitten kun ne toteutuvat, on kova kiire.

Yksi uhkakuvista on valtioiden harjoittama hybridisodankäynti. Koska se ei Kommosen mukaan erotu muusta internetissä rehottavasta rikollisuudesta, on kaikkeen oltava valmiina.

– Nykytilanne on se, että jos sähköiset palvelut ovat auki maailmalle, niihin hyökätään ja ne murretaan välittömästi. Jos ne eivät olisi täysin suojattuja, seurauksena olisi kiristysohjelmia ja kaikenlaista tuhoamista, Kommonen kertoo.

Rahoitusvaje ja sosiaaliturvaleikkaukset puhututtavat

Kommosen mukaan Turun yliopistossa vallitsee hyvä henki ja asiat ovat peruspiirteissään kunnossa.  Yliopistoja vaivaa kuitenkin krooninen rahoitusvaje.

– Valtio ei rahoita yliopistoja tarpeeksi, joten olemme koko ajan miinuksen partaalla ja koko ajan pitää leikata jostain. Se kohdistuu ensimmäisenä hallinto- ja tukipalveluihin, joissa useimmat prolaiset ovat töissä. Se, että olemassaolon oikeutus pitää osoittaa kerta toisensa jälkeen uudestaan, luo jatkuvan paineen ja epävarman olon.

Myös hallituksen työelämäheikennykset ja muut leikkaukset ovat puhututtaneet yliopiston käytävillä paljon, Kommonen kertoo. Eniten huolta herättävät opiskelijoihin kohdistuvat sosiaaliturvaheikennykset.

– Meillä suurin puheenaihe on se, miten opiskelijat tulevat toimeen. Esimerkiksi asumistuen sotkeminen pudottaa opiskelijoiden tulotason todella rajusti. Se on sitten ruoasta pois. Tai opiskelusta, jos he joutuvat menemään töihin.

Yliopistojen neuvottelukunnan jäsenenä Kommonen kantaa huolta myös nykyisen neuvottelujärjestelmän tulevaisuudesta.

– Koko systeemi on uhan alla. Vaikka meillä on sodan uhkakin päällä ja tarvittaisiin yhtenäisyyttä, halutaan työmarkkinat jostain syystä hajottaa, Kommonen kritisoi.

Kun Kommonen rekrytoi uusia jäseniä ammattiliittoon, on oma työpaikkayhdistys hyvä myyntivaltti. Lisäksi Pro erottuu hänen mielestään muista liitoista edukseen omilla juristeillaan.

– Prolla on maailman parhaat ay-juristit. Meillä niitä ei onneksi ole juuri tarvittu, mutta on hyvä tietää, että liitto ajaa asiaasi tappiin saakka.

Uhkien ennakointia myös vapaa-ajalla

Vapaa-ajalla Kommonen kertoo seuraavansa tiiviisti yhteiskunnallisia ja maailmanpoliittisia tapahtumia, esimerkiksi tietokirjallisuutta kuuntelemalla. Kun ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu ja mitä tapahtumien taustalla on, on erilaisten tapahtumaketjujen ennakointi helpompaa.

– Silloin ei tarvitse vain reagoida sitä mukaa, kuin muutoksia tulee lopulta eteen, Kommonen kertoo.

Uhkien torjuminen näkyy Kommosen vapaa-ajassa myös muun muassa maastopalojen ehkäisynä. Kesäisin Kommonen kertoo käyvänsä metsäpalovalvontalennoilla, jotka ovat lentokerhojen toteuttamia viranomaislentoja. Miehen oma lentolupakirja ei ole enää voimassa, mutta hän kertoo toimivansa lennoilla tehtävänjohtajana.

– Tähystän ja ohjailen Virvellä pelastusviranomaisia, kun maastopaloja löytyy. Palot näkyvät lentokoneeseen todella kauas ja yleensä ennen, kuin kukaan muu on niitä voinut havaita. Todella hauskaa, palkitsevaa ja hyödyllistä touhua, Kommonen kertoo.

Muuten Kommosen päivät täyttyvät seitsemänhenkisen perheen arjen pyörittämisestä. Nuorin lapsista on 13-vuotias, vanhin 25.

– Suurperhe ei käy ravintoloissa tai tilaa annoksia kotiin, joten ruokaa tulee kyllä laitettua. Yleensä kokkaus alkaa siitä, että otetaan kilo lihaa ja kaksi kiloa perunoita. Yksi lempiruoista on makaronilaatikko, jonka teen munamaidon sijaan valkokastikkeella, Kommonen kertoo.

Tässä juttusarjassa esittelemme Pron hallituksen jäseniä ja heidän työpaikkojaan.