Katso paneelikeskustelun kooste
Ovatko hallituksen ideologiset linjaukset rapauttaneet Suomen sivistyksen pohjan? Ihmiset kääntyvät toisiaan vastaan, ja demokratia näivettyy. Onko mitään tehtävissä?
Ammattiliitto Pron järjestämässä ja Tuomas Rantasen vetämässä paneelissa kantaa ottivat festivaaliperjantaina Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi, näyttelijä Tommi Korpela, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja Espoo Cinén toiminnanjohtaja Tytti Rantanen.
Martti Koskenniemi korosti, että nyky-yhteiskunnan haasteena on löytää uskottava tapa puhua yhteisestä kansasta ja yhteisestä vastuusta. Yhteiskunta polarisoituu, ihmiset elävät omissa kuplissaan, ja käsitys yhteisestä kansallisesta projektista on heikentynyt. Samalla olisi tärkeää tunnistaa, että olemme osa historiallista jatkumoa ja vastuussa myös tuleville sukupolville.
Hän huomautti myös, että yhteiskunnassa on aina ryhmiä, jotka hyötyvät polarisoitumisesta, vastakkainasettelusta ja jatkuvasta konfliktista.
Henrik Haapajärvi sanoi, että populistiset liikkeet eivät välttämättä pyri voittamaan argumentteja, vaan heikentämään luottamusta instituutioihin..
- Ennen kaikkea se on olennaista että saadaan hämmennystä aikaiseksi. Että tavalliset ihmiset hämmentyy ja instituutiot pikkuhiljaa murenee. Kyllä me nähdään Suomessakin, että esimerkiksi perussuomalaiset ovat voimakkaasti hyökänneet sekä tieteen puolella että Ylen instituutiota vastaan, koska haluavat nimenomaan niiden uskottavuutta murentaa. Heille riittää se, että on epätietoisuutta, he eivät edes pyri argumentaatiota voittamaan, Haapajärvi sanoi.
Huoli kulttuurileikkauksista ja taiteen kaventumisesta
Tytti Rantanen nosti esiin pelon siitä, että kulttuurirahoituksessa suositaan vain kaupallisesti turvallisia ja helposti lähestyttäviä sisältöjä. Jos taiteen arvoa mitataan vain yleisömäärillä tai taloudellisella tuotolla, marginaalisempi, kokeileva ja haastava taide jää helposti sivuun. Paneelissa korostettiin, että kulttuurin elinvoima edellyttää myös riskinottoa, monimuotoisuutta ja tilaa kummalliselle.
Kulttuurin suurin uhka ei ole pelkästään suorat leikkaukset vaan myös hiljaisuus ja välinpitämättömyys. Kulttuuri säilyy elävänä vain, jos ihmiset osallistuvat siihen ja tukevat sitä aktiivisesti.
- Kulttuurilehdet, elokuvafestivaalit, kaikki se mikä nyt itse kullekin sitten on lempikulttuurin muoto, niin se pysyy hengissä vaan jos sitä kulutetaan, jos siihen osallistutaan ja jos siihen tunnetaan omistajuutta. Yritetään elää kitkan kanssa ja mennään yhdessä sinne kulttuuriin ääreen, Tytti Rantanen sanoi.
Ratkaisuna yhteistyö ja osallistuminen
Kulttuuriin ja tieteen puolustaminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään vastustamalla populismia, vaan vahvistamalla yhteisöllisyyttä, osallistumista, kriittistä ajattelua sekä monimuotoista kulttuuria, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään sekä itseään että toisiaan.
Vastakkainasettelun sijaan kulttuuritoimijoiden tulisi keskittyä oman työnsä laadun parantamiseen, yhteistyön lisäämiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Tommi Korpela painotti, ettei loputon väittely vie eteenpäin, vaan vaikuttavinta on tehdä entistä parempaa taidetta.
- Pidetään ajatus kirkkaana ja mieli valoisana ja teroitetaan hampaat terävämmäksi kuin koskaan, tehdään parempaa taidetta. Se on paras keino, Korpela sanoi.
