Helatorstain jälkeisenä perjantaina Uudellamaalla herättiin erilaiseen aamuun. Drooniuhan vuoksi viranomaiset olivat antaneet kehotuksen siirtyä sisätiloihin ja pysyä siellä. Ulkona liikkumista tuli välttää. Kehotusta noudattaen lähtö työpaikoille oli aamulla estynyt.
Perjantain jälkeen on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuutta tällaisessa tilanteessa, jossa työpaikalle meno on estynyt viranomaisen antaman vaaratiedotteen takia. Yksimielisyys on siitä, että työntekijällä on oikeus olla poissa työstä, mutta palkanmaksuvelvollisuuden osalta ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat erimielisiä. Myös työoikeuden professorit ovat esittäneet asiasta keskenään erilaisia tulkintoja.
Asiaa on arvioitava työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin perusteella, jonka mukaan:
”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.”
Kyseinen pykälä on siirtynyt nykyiseen vuonna 2001 voimaan tulleeseen työsopimuslakiin sellaisenaan edellisestä vuonna 1970 säädetystä työsopimuslaista. On selvää, että tuohon aikaan lainsäätäjä ei ole pystynyt pohtimaan drooniuhkia mahdollisina työnteon esteinä.
Meidän näkemyksemme mukaan, jota myös oikeuskirjallisuus tukee, erilaiset viranomaistoimet ovat kyseisessä pykälässä tarkoitettuja esteitä ja työnantajalla siten on palkanmaksuvelvollisuus. Täysin yksiselitteistä tämä ei kuitenkaan ole. Viime kädessä oikean ratkaisun voivat antaa vasta tuomioistuimet lakia tulkitessaan.
Yhteiskuntamme on 2020-luvulla kohdannut jo lukuisia työntekoa koskevia poikkeustilanteita. Tällaisiin poikkeustilanteisiin on lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla mahdotonta yksiselitteisesti varautua ennakolta. Tarvitsemme edelleen ja aiempaa enemmänkin yhdessä sopimista. On pystyttävä olosuhteiden muuttuessa hakemaan yhteisiä ratkaisuja, joilla sekä yritykset että työntekijät pärjäävät. Pitkät oikeusprosessit laintulkintoihin eivät ole se tie, jolla ratkaisuja pitäisi ensi sijassa hakea.
Työministeri Marttinen on käynnistänyt selvitystyön koskien työnteon estymistä viranomaisen antaman vaarailmoituksen vuoksi ja tätä koskevaa palkanmaksuvelvollisuutta. Ministeri tulee myös kutsumaan työmarkkinakeskusjärjestöt koolle keskustelemaan aiheesta. Ministeriltä erinomainen ratkaisu.
Koronapandemian alussa työmarkkinajärjestöt onnistuivat hyvin lyhyessä ajassa neuvottelemaan paketin, jolla sekä autettiin yrityksiä pahimman yli että kyettiin turvaamaan työntekijöiden toimeentuloa, henkeä ja terveyttä. Samaa ajattelutapaa tarvitaan nyt, vaikka uhka ei ainakaan vielä koronapandemian tasolla olekaan. Työmarkkinajärjestöillä on jälleen näytön paikka suomalaisesta yhdessä sopimisen kulttuurista.
Kirjoittaja on Pron puheenjohtaja.
