Hyppää pääsisältöön

Potkut kohta kuusikymppisenä

Image
Kokenut työntekijä katselee tulevaisuuteen.
Millaista on menettää työpaikka uran lopulla? Prolainen Hannele kertoo.
Eläkeputkesta puhutaan kuin se olisi yksittäisen työntekijän oma valinta, vaikka putken alkupää on työelämän ikäsyrjinnässä. - Eläkeputki on yksi tapa paikata ikäsyrjinnän vaikutuksia yksilötasolla, toteaa tutkija Petri Palmu.

Potkut kohta kuusikymppisenä

Julkaistu 21.10.2020 klo 08:04
Uutiset
Millaista on menettää työpaikka uran lopulla? Prolainen Hannele kertoo.
Eläkeputkesta puhutaan kuin se olisi yksittäisen työntekijän oma valinta, vaikka putken alkupää on työelämän ikäsyrjinnässä. - Eläkeputki on yksi tapa paikata ikäsyrjinnän vaikutuksia yksilötasolla, toteaa tutkija Petri Palmu.

Pro Uutiset

Hannele ei ollut omasta työpaikasta huolissaan, sillä yt-neuvotteluiden piti koskea 300 henkilön organisaatiomuutoksia ja enintään kymmenen hengen mahdollista irtisanomista.  Töitä suuressa energiayhtiössä riitti ja Hannelen oma asiakaslaskutusprosentti vaihteli 80 ja 100 välillä joka kuukausi.

Koska korona-aikaan töitä paiskitaan etänä, tuntui oudolta, kun lähiesimies pyysi keskiviikkoaamuna käymään toimistolla.  Mistähän on kyse? ”Yt-asioita”, pomo totesi nopeasti ja sulki puhelimen. Puhelu luottamusmiehellekään ei auttanut, hänkään ei tiennyt tapaamisen syystä mitään.

- Kun tulin toimistolle, esimies sulki huoneensa oven takanani ja sanoi, että nyt on huonoja uutisia: sinut on irtisanottu, Hannele kertoo.

Sen jälkeen esimies avasi kannettavastaan kokouksen. Kannettavan mikrofonista kuului huonosti ja pieneltä ruudulta näkyi vieraita päitä. Siellä muutama ennestään tuntematon henkilöstöosaston edustaja vahvisti irtisanomisen ja kertoi käytännön asioista.

- Sain myös ohjeita, miten laadin osaamisprofiilin yrityksen rekrykanavaan, siis teen hakemuksen yritykselle, jossa olen ollut 32 vuotta töissä.

Työllistyminen huolettaa

Hannele täyttää kohta 59. – Olen terve ja virtaa riittää, joten irtisanominen on kova isku, hän toteaa.

Samalla kun Hannelen työvelvoite päättyi irtisanomiseen, taakse jäi työyhteisö ja mukavat työkaverit.

– Olen ollut aika työorientoitunut, joten nyt on tosi hiljaista, kun koronan takia ei pääse ihmisten ilmoille edes salille tai jumppaan.

Yt-kutsussa mainituista mahdollisesta irtisanomisesta toteutui kolme, kaikki irtisanotut olivat noin kuusikymppisiä naisia.

– Meidän ikäisillämme ei ole mitenkään hyviä mahdollisuuksia enää työllistyä. Toivon, ettei liitto taivu vaatimuksiin, joiden seurauksena ikääntyneiden työntekijöiden työttömyysputki suljetaan, Hannele toteaa.

Suurin osa haluaa tehdä töitä eläkkeelle asti

Hannelen tarina on tilastoista tuttu Pron tutkija Petri Palmulle. Puolet eläkkeelle lähtijöistä on joutunut ennenaikaisesti ja vastentahtoisesti eläkkeelle, selvisi Pron senioritutkimuksesta 2014.

– Suurin osa ihmisistä haluaa tehdä töitä eläkkeelle asti. Se on myös rahakysymys, sillä ennenaikainen irtisanominen laskee tulevaa eläkettä.

Kun suomalainen voi odottaa elävänsä yli 80 vuotta, eläkkeellä eletään jopa 30 vuotta.

– Sillä on väliä, millaiseksi tuo 30 vuotta muodostuu.

”Eläkeputki paikkaa ikäsyrjinnän vaikutuksia yksilötasolla”

Pahimmillaan 60–63-vuotiaiden prolaisten työttömyysprosentti on ollut 22 eli joka viides kuusikymppinen prolainen on ollut vailla työtä. Vuonna 2016 työttömyys lähti laskemaan ja tällä hetkellä kuusikymppisten työttömyysprosentti on 12,5.

– Kuusikymppisen parantunutta työllisyyttä selittävät osin talouden parantuneet suhdanteet, osin se, että 2010-luvun alussa irtisanottiin paljon 50–60-vuotiaita, kertoo tutkija Palmu.

Pron jäsenistö ei edusta koko Suomea, vaan koulutettua asiantuntijatyövoimaa.

– Tämän perusteella ei voida sanoa, että eläkeputki olisi estänyt työllistymistä. Päinvastoin eläkeputki on yksi tapa paikata ikäsyrjinnän vaikutuksia yksilötasolla.

Toki eläkeputki on vastuuttomille työnantajille keino päästä eroon ihmisistä, mutta pitäisikö silloin puuttua mieluummin vastuuttomiin työnantajiin kuin irtisanottaviin, tutkija pohtii. Hänestä asenteiden kuusikymppisten työskentelyyn pitäisi muuttua.

– Nykysysteemi aiheuttaa ikäsyrjintää ja eläkeläisköyhyyttä.

Mitä tarkoittaa eläkeputki?

Työttömyysturvan lisäpäiviä kutsutaan tutummin työttömyysputkeksi tai eläkeputkeksi.

Se tarkoittaa, että voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos on täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.

  • Vuonna 1955–1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on ollut 60 vuotta.
  • Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.
  • Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana.

Lisäpäivärahaa voi saada enintään sen kuukauden loppuun, jona täyttää 65 vuotta, kertoo Kela.

Eläkeputki turvaa työmarkkinatukea suuremman toimeentulon vanhuuseläkkeen alkamiseen asti. Päivärahakaudelta karttuu eläke, vaikka se on pienempi kuin mitä palkasta kertyisi.

Jos kuusikymppinen ei saa työpaikkaa ja ansiosidonnainen päättyy, edessä on työmarkkinatuki. Sen suuruus on 33,66 euroa päivässä eli noin 720 euroa kuukaudessa.

Jos oma tilanne mietityttää tai haluat tietää, oletko oikeutettu lisäpäiviin, kysy lisää Työttömyyskassa Prosta.


Haastateltavan nimi muutettu.