Pro haluaa vahvistaa osaamista työpaikoilla

Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja inflaatio haastavat globaaleja työmarkkinoita ennen näkemättömällä tavalla. Samaan aikaan Suomen työmarkkinoita kurittaa osaajapula, vaikka korkean jalostusarvon tuotteille ja suomalaiselle korkealle osaamiselle on erityinen tarve.

Tilanne on huolestuttava. Työnantajien kustantamien koulutuspäivien määrä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Lasku on kiihtynyt entisestään koronavuosien aikana, vaikka koulutuksien järjestäminen etäyhteyksien on resurssitehokkaampaa.

Pron jäsenkyselyn mukaan viimeisen kahden vuoden aikana työnantajan mahdollistamien koulutuspäivät ovat vähentyneet kolmesta päivästä yhteen päivään vuodessa.

— Jatkuvaa oppista pitää hyödyntää työpaikoilla voimakkaammin, jos halutaan, että osaaminen työmarkkinoilla vahvistuu, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

STTK:n ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen edustajat kokoontuivat elokuun loppupuolella  keskustelemaan osaavan työvoiman saatavuudesta, jatkuvasta oppimisesta ja työn tuottavuudesta. Yhteinen näkemys on, että osaajapulan ratkaisu edellyttää pitkäjänteistä koulutukseen ja osaamiseen investoimista.

Vähintään kolme koulutuspäivää työehtosopimuksiin

Malinen peräänkuulutti voimakkaampaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista työpaikoilla. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia aikuisten työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuu työn teon lomassa. Pron tavoitteena on saada työehtosopimuksiin kirjaukset vähintään kolmesta koulutuspäivästä, jotka työnantaja kustantaa.

—Yrityksen etu on, että jatkuvaa oppimista tapahtuu työn ohessa työuran eri vaiheissa. Osaamista kehitetään parhaiten työyhteisön sisällä.

Osaamiskartoitukset tukevat yrityksen toiminnan kehittämistä

Lisäksi osaamiskartoitukset ja osaamisen tunnistaminen pitää ottaa osaksi yrityksen strategiaa ja uuden toiminnan kehittämistä. Henkilöstöstrategiaan ja kehityskeskusteluihin liittyvät osaamiskartoitukset ennakoivat muutoksia ja tukevat yritysten toiminnan kehittämistä.

—Tällä hetkellä työpaikoilla kartoitetaan heikosti osaamista eikä piilossa olevaa osaamista hyödynnetä riittävästi, Malinen toteaa.

Osaamiskartoitukset mahdollistavat yhteisen tulevaisuudenkuvan hahmottamisen niin työntekijälle kuin yritykselle. Kestävää ja oikeudenmukaista siirtymää työpaikoilla toteutetaan parhaiten osaamistarpeiden ennakoimisella ja luomalla osaamispolkuja uusiin työtehtäviin tai työpaikkoihin.

— Yksilön siirtyminen työpaikasta työttömyyteen, siitä osaamisen kehittämiseen ja sieltä työpaikkaan on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin osaamisen kehittäminen työpaikkojen sisällä.

Vihreä siirtymä on mahdollisuus Suomelle

Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä TKI-työryhmä on asettanut tavoitteeksi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen merkittävän nostamisen. Tämän toteutuminen edellyttää riittävää osaamistasoa ja osaavan työvoiman saatavuutta ja kohtaamista.

—TKI-panostukselta putoaa pohja, jos meillä ei ole riittävästi osaajia innovaatiotoimintaan. Yrityksille jaettavien TKI-kannustimien ehdoksi tulisi asettaa työntekijöiden osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämiseen tähtäävä koulutussuunnitelma.

Malisen mukaan Suomi ei pärjää maailman markkinoilla bulkkituotteille vaan korkealla osaamisella ja korkealaatuisilla tuotteilla.

— Mielestäni vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus. Suomalaisten korkealla osaamisella ja innovatiivisilla tuotteilla on mahdollisuus pärjätä maailman markkinoilla. Suomalainen kilpailukyky tiivistyy siihen, että osaamisellamme luomme innovatiivisia tuotteita vientituotteiksi. Tähän tarvitaan vahvaa yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi työmarkkinaosapuolten ja korkeakouluverkoston kesken.

Ammattiliitto Pro on mukana  Sitran Osaaminen Näkyviin -kampanjassa 5.—11.9.2022.

Lue myös Jorma Malisen aiempi avaus Työttömyysturvaa uudistettava osaamisen turvaksi