Hyppää pääsisältöön

Pro jätti eriävän kannanoton Kansallisarkiston yt-neuvotteluista

Yksinäinen mies kävelee tyhjää käytävää
Kansallisarkisto runnoi yhteistoimintaneuvottelut päätökseen. Pron mukaan tosiasiallista irtisanomisen tarvetta taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei ollut. 

Pro jätti eriävän kannanoton Kansallisarkiston yt-neuvotteluista

Julkaistu 09.12.2022 klo 12:49
Uutiset
Kansallisarkisto runnoi yhteistoimintaneuvottelut päätökseen. Pron mukaan tosiasiallista irtisanomisen tarvetta taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei ollut. 

Kansallisarkisto sai yhteistoimintaneuvottelut päätökseen maanantaina 28. marraskuuta. Kansallisarkisto irtisanoo 12 virkamiestä, kahdeksan otti irtisanomiskorvauksen ja yhdeksän henkilön työtehtäviin tehdään merkittäviä muutoksia. Lisäksi viisi henkilöä siirtyy eläkkeelle.

Työnantaja kertoi lokakuussa neuvotteluiden alussa, että ne voivat johtaa enintään 30 henkilön irtisanomisiin. Nyt työnantajan kertoman mukaan neuvottelujen tuloksena tehtävät toimenpiteet kohdistuvat 29 henkilöön kahdeksalla eri paikkakunnalla.

Kansallisarkisto ei ole esimerkiksi huomioinut vähennysluvuissaan eläköitymisiä, sopimusalavastaava Leena Hiljanen Ammattiliitto Prosta sanoo. Neuvotteluja myös kiirehdittiin, vaikka syytä kiireelle ei ollut.

Irtisanomisten piirissä olevat saivat tiedon tiistaina 29. marraskuuta ja muutoskeskustelut käytiin kolmessa päivässä. Miettimisaikaa oli viikonloppu ja heidän olisi maanantaina 5. joulukuuta pitänyt tietää haluavatko ottaa vastaan määräaikaisen työsuhteen tai irtisanoutumiskorvauksen. Määräaikaisia työsuhteita on tarjottu osalle toisesta toimipaikasta.

– Henkilön pitäisi alle viikossa tehdä suuria päätöksiä vastaanottaakseen toiselta paikkakunnalta työn, joka voi vaatia esimerkiksi muutoksia asumisjärjestelyihin.

”Työnantajalla ei ole tosiasiallista irtisanomisen tarvetta taloudellista tai tuotannollisista syistä”
 

Ammattiliitto Pro jätti eriävän kannanoton Kansallisarkiston yhteistoimintaneuvotteluihin. 

Kansallisarkistolta on puuttunut tältä vuodelta yhteistoimintalain edellyttämä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

– Esimerkiksi ennakoivalla henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja eläköityneiden resurssien uudelleen suuntaamisella olisi voitu vähentää irtisanomisten tarvetta, Hiljanen jatkaa.

Taloudellinen tilanne ja digitalisaatioon siirtyminen ovat olleet työnantajan tiedossa ajallisesti jo paljon ennen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä. Myös lisätalousarviosta on saatu kohdennettua rahoitusta, mutta se ei näytä lieventäneen työnantajan päätöksiä.

Pro katsoo, että työnantajalla ei ole tosiasiallista irtisanomisen tarvetta taloudellista tai tuotannollisista syistä.

– Valtio työnantajana toimii konsernina juhlapuheissa, mutta konserni ei kanna henkilöstöstään kokonaisvastuuta. Tänään on sivistyshallinnon synkin päivä.