Työnteko on yhteiskunnallisesti välttämätöntä toimintaa, johon kytkeytyy niin työn tuottavuuteen kuin työntekijän hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Työn tarpeellisuus, tuottavuus ja hyvinvointi muodostavat monimutkaisen yhtälön, johon liittyy näiden lisäksi myös vapaa-aika, riittävä uni ja muu palautuminen. Ihmiselämä "istuu" tavallaan kolmijalan päällä, jonka muodostavat työ, aktiivinen vapaa-aika ja palautuminen. Tuoli pysyy tukevasti pystyssä, kun kaikki kolme jalkaa ovat tasavahvoja.
 

Ilta- ja lauantaityöt lisäävät hyvinvoinnin ja laatutuottavuuden riskejä

Iltatyö ja lauantaille sijoittuva työ ovat tavallisen arkipäivisin tehdyn työajan "jatkeita", joilla on Pron keräämän aineiston perusteella taipumus heikentää työn laatutuottavuutta, eli kykyä valmistaa yksittäinen palvelu tai tuote laadukkaasti. Lisäksi se heikentää työntekijän hyvinvointia ja lisää sairauspäiviä. Erityisesti iltaisin tehty työ on yhteydessä heikompaan laatutuottavuuteen lauantaityön puolestaan ollessa yhteydessä heikommiksi koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin omaa työtä kohtaan. Iltatyö näyttää myös olevan merkki kasvaneesta työn kysynnästä organisaatiossa.

Tuloksista on puhdistettu jakso- ja vuorotyön vaikutus. Molemmissa työaikamuodoissa vuotuinen kokonaistyöpäivien tai -tuntien määrä on alempi, mikä lieventää näiden työaikamuotojen työn ajoituksesta johtuvia haittavaikutuksia.

Korkea järjestäytymisaste tuo turvaa epäsäännöllisiin työaikoihin

Ehkä mielenkiintoisin uusi löytö havaitaan tutkittaessa keskeisiä työehtosopimuskysymyksiä, eli prolaisten työviikon pituutta, erilaisia työaikamuotoja sekä näihin liittyviä rahallisia korvauksia. Näitä tarkasteltaessa Pron järjestäytymisaste ja jäsenyys näyttäytyvät erittäin myönteisessä valossa:

• Korkea järjestäytymisaste hillitsee jatkuvaa ylityöntekoa, iltatyötä, sunnuntaityötä, rikkonaisia työsuhteita, matkustamista työajan ulkopuolella ja harmaata/palkatonta ylityötä.
• Korkea järjestäytymisaste nostaa rahallisia korvauksia ylityöstä, päivystyksistä ja muista perustyöajan ulkopuolella tehdystä työajasta.
• Vaikka peruspalkan taso selittyy enemmän itse työnkuvilla ja muilla tekijöillä, korkea järjestäytymisaste parantaa palkkaus- ja toimenkuvajärjestelmien toimivuutta sekä lisää palkkaoikeudenmukaisuutta ja -hyvinvointia.
• Järjestäytymisaste on tyypillisesti korkeampaa aloilla, joissa tehdään enemmän vuorotyötä.

Korkea järjestäytymisaste ennustaa tyytyväisyyttä työpaikkaan

Pron työmarkkinatutkimusaineiston perusteella työpaikan keskimääräistä korkeampi järjestäytymisaste lisää Pron jäsenten kokonaistyytyväisyyttä. Aiemman tutkimuksen perusteella järjestäytymisasteen yksi tärkeä vaikutus on myös pitää alojen työttömyysaste alempana.

Työpaikan järjestäytymisaste vaikuttaa lähes poikkeuksetta hyvin myönteisesti tyytyväisyyteen omasta työstä. Järjestäytymisen tuoma joukkovoima vaikuttaa erityisen myönteisesti työpaikan -yhteisöllisyyteen, organisaation johtamiseen sekä työpaikan arvoihin. Lisäksi se vaikuttaa positiivisesti myös palkkausjärjestelmien laatuun, palkkahyvinvointiin, vapaa-ajan laatuun sekä työsisältöön ja tyytyväisyyteen omaan asemaan organisaatiossa. Järjestäytymisaste myös vähentää epäsuorasti sairauspäiviä parantamalla johtamiskulttuuria ja työyhteisöjen toimivuutta sekä vähentämällä työkuormitusta.

Tulokset osoittavat Pron neuvottelemien työehtojen tarpeellisuuden. Ei ole kenenkään etujen mukaista venyttää jatkuvasti työaikaa iltoihin ja viikonloppuihin. Vaikka iltaan ja lauantaihin kohdistuva työnteko onkin suhteellisen harvinaista muilla kuin vuorotyötä tekevillä, se jakautuu varsin epätasaisesti tietyille ihmisille ja työtehtäville.

Korkea järjestäytymisaste tuottaa yhteishyvää vastuulliselle työantajalle

Pron aiemman tutkimuksen mukaan työpaikassa, jossa on suhteellisesti paljon prolaisia, myös asiantuntijoiden ja esihenkilöiden ansiotaso on astetta korkeampi. Voikin hyvällä syyllä sanoa, että tämä parempi ansiotaso on myös ansaittu, koska Pron jäsenten työhyvinvointi, motivaatio, terveys sekä johtaminen ja tuottavuuden perusta on näillä työpaikoilla “villien työehtojen” työpaikkoja parempaa.

Lisäksi tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että joukkovoima ei ole ideologinen punainen vaate, vaan yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän sosiaalinen välttämättömyys, jolla ensisijaisesti pyritään tuottavuus- ja hyvinvointilähtöisesti yhteiseen ja vastuulliseen hyvään. Vastuullinen ay-liike pyrkiikin kehittämään työpaikan yhteistyösuhteita, jossa henkilöstön edustajat ovat tärkeässä avainroolissa.
 

Lähde: Pron työmarkkinatutkimus (TMT) -jäsentutkimus 2008-2021
Tutustu Pron tutkimusaineistoihin täällä