Psykologinen turvallisuus nähdään ensisijaisesti työyhteisön ilmapiirinä, jossa on turvallista ottaa riskejä ja kertoa virheistä, ajatuksista ja ideoista muille. Ennen kaikkea kyse on yhteisön piirteestä, ei yksilön ominaisuudesta.

– Psykologisen turvallisuuden vaikutus on suurimmillaan tiimissä tai työyhteisössä. Vaikutuksia on tutkittu myös organisaatiotasolla, mutta merkittävimmin psykologinen turvallisuus vaikuttaa lähityöyhteisössä. Kun lähityöyhteisössä on turvallinen olo, on turvallista ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Minna Toivanen kiteyttää .

Ilman turvallisuutta ei synny innovaatioita

Jos työpaikalla ei ole psykologista turvallisuutta, ei uskalleta kovin helposti lähteä kokeilemaan uusia asioita tai teknologioita eikä uusia innovaatioita synny. 

– Jos työpaikalla on hyvin turvaton ilmapiiri, ei esimerkiksi uskalleta kokeilla uusia sovelluksia tai muuta uutta.

Tämä voi nykyajan työelämässä olla yllättävän kallis pelko: ohjelmistoja on paljon ja uuden oppimista edellytetään jatkuvasti.

Jos työpaikalla ei ole psykologista turvallisuutta, ei kovin helposti uskalleta lähteä kokeilemaan uusia asioita.

– Nykyään pitää omaksua paljon uutta ja yhteistyötä tehdään myös enemmän kuin ennen. Niinpä nykyään myös psykologiselle turvallisuudelle on niin sanotusti enemmän tilausta kuin koskaan, Toivanen sanoo.

Työelämässä pelätään liikaa virheitä

Psykologisesti turvallisen työpaikan ilmapiirissä uskalletaan myös virheistä puhua avoimesti. Minna Toivanen muistuttaa, että usein suomalaisessa työelämässä virheisiin suhtaudutaan kielteisesti ja niitä pelätään liikaa.

– Virheiden pelkääminen estää aika paljon toimintaa. Jos pyritään uuteen, virheitä tulee pakostakin. Jos taas tehdään aina niin kuin ennenkin, ei opita uutta. 

Johto tai esihenkilö ovat aina keskeisessä osassa, kun ilmapiiriä luodaan tai kehitetään.

– Esihenkilö pystyy luomaan yhteistä toimintatapaa, normistoa ja keskustelukulttuuria. Ja olennaista on, että esihenkilö puuttuu, jos töissä käyttäydytään toisin kuin psykologiseen turvallisuuteen nojaavat periaatteet edellyttävät.

Johto tai esihenkilö ovat aina keskeisessä osassa, kun ilmapiiriä luodaan tai kehitetään.

Pelon ilmapiirin luominen on hyvin helppoa.

– Syynätään virheitä, syyllistetään eikä kunnioiteta ihmisten mielipiteitä. Silloin psykologinen turvallisuus murtuu.

Esihenkilö edistää turvallisuutta keskustellen ja kuunnellen

Esihenkilön tehtävänä on puuttua, jos työyhteisön jäsenet suhtautuvat toisiinsa epäkunnioittavasti tai tyrmäävät toistensa ajatuksia. Esihenkilön tehtävä on kannustaa avoimuuteen ja asioiden jakamiseen sekä luoda työpaikalla tilaisuuksia siihen, että jokainen saa äänensä kuuluville.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi tarkkuutta Teams-palavereissa. Jos tiimin ollessa paikalla on vaarana, että äänessä ovat aina samat yksi tai kaksi henkilöä, esimiehen täytyy pitää huolta siitä, että jokaisella on aikaa ja tilaa oman näkemyksen esittämiselle.

– Ylipäätään on esihenkilön tehtävä luoda yhteiset normit, tavat ja säännöt ja tuoda esiin, että virheiden tekeminen on ok ja on tärkeää, että niitä jaetaan ja niistä kerrotaan. Kun saadaan synnytettyä yhteinen näkemys siitä, että virhe ei ole katastrofi vaan oppimisen paikka, ollaan jo pitkällä.

Psykologinen turvallisuus edellyttää hyvinkin vahvaa johtajuutta – sellaista, jossa on selkeät tavoitteet ja määränpäät ja jossa käsitellään asioita.

Toivanen kuitenkin korostaa, että keskusteleva ja kuunteleva tyyli ei tarkoita löyhää johtajuutta.

– Tietyllä tavalla psykologinen turvallisuus edellyttää hyvinkin vahvaa johtajuutta – sellaista, jossa on selkeät tavoitteet ja määränpäät ja jossa käsitellään asioita. Vahva johtajuus on hyvä asia. Mutta se edellyttää vuorovaikutusta, eteenpäin katsovuutta ja avoimuutta, Toivanen sanoo.