”Minusta tuo oli epäasiallista”
Jos koet töissä epäasiallista kohtelua, asia kannattaa ottaa ensin suoraan puheeksi epäasiallisesti käyttäytyvän kanssa. Tueksi voi tarvittaessa pyytää vaikka työkaveria.
Parhaassa tapauksessa yksi keskustelu riittää.
– Joskus ihminen on sokea omalle käyttäytymiselleen eikä välttämättä tiedosta, miltä hänen toimintatapansa voi muista tuntua, Maarit Vartia sanoo.
Ellei puhe tehoa, asia viedään esimiehen ja työsuojeluvaltuutetun tietoon. Jos kiusaaja on oma esimies, asia kerrotaan hänen esimiehelleen sekä työsuojeluvaltuutetulle.
Tukea ja apua voi pyytää myös luottamusmieheltä.
Lain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää epäasiallinen kohtelu, kun siitä ilmoitetaan hänelle. Tarvittaessa pyydetään apua työterveyshuollosta tai Prosta.
– Ilmoitus työnantajalle kannattaa tehdä niin, että siitä jää dokumentti, Tarja Korkalainen muistuttaa.
Muutakin näyttöä kannattaa kerätä. Apua saattaa olla tapauspäiväkirjan pitämisestä, työtovereiden todistuksista, lääkärinlausunnoista sekä puheluiden lokitietojen ja sähköpostien tallennuksesta. Tarvittaessa keskusteluja voi äänittää vaikka kännykällä. Näin saa tehdä, jos äänittäjä on itse paikalla.
Ammatissa Pro -lehti/Pirkko Koivu
Työpaikan henkisestä väkivallasta ja kiusaamisesta on julkisuudessa keskusteltu jo parikymmentä vuotta. Johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitokselta toivoo, että nyt keskusteltaisiin, miten kiusaamiseen puututaan.
– Ongelma on tunnistettu, laki ja rakenteet kiusaamisen lopettamiseksi ovat olemassa. Joskus olen miettinyt syytä, miksi työpaikkakiusaaminen silti nousee säännöllisesti esiin julkisuudessa.
Epäasialliseen käytökseen pitäisi tarttua heti kun sitä ilmenee, ja ristiriidat tulisi käsitellä ennen kuin ne henkilöityvät.
Pron tuoreimman työmarkkinatutkimuksen valossa työpaikoilla on edelleen korjattavaa. Kiusanteon, ahdistelun, häirinnän tai muun henkisen väkivallan kohteeksi kertoi joutuneensa noin seitsemän prosenttia vastanneista.
Sivusta seuraajia on enemmän. Kahdeksan kymmenestä kertoo, että työpaikalla on toisten suosimista tai syrjimistä ainakin jossain muodossa.
Syyttelyä, vähättelyä ja eristämistä
Epäasiallisen kohtelun muotoja olivat kyselyn mukaan esimerkiksi syyttely, toisten ammattitaidon ja osaamisen vähättely, ulkopuolelle sulkeminen, salailu ja vääristely sekä suosiminen ja eriarvoisuus.
Jos työtoveri havaitsee epäasiallista kohtelua, hänkin voi ottaa asian esille ja vaikka kysäistä kiusatulta, voisiko jotenkin auttaa. Hyvä olisi puhua suoraan kiusaajan kanssa ja pyytää tätä lopettamaan epäasiallinen käytös.
Työtoveri voi myös herättää yleisellä tasolla keskustelua, olisiko työpaikan toimintatavoissa parannettavaa. Viime kädessä havainnoista tulisi kertoa esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle.
– Puuttumattomuus on iso ongelma. Monet näkevät epäasiallista käyttäytymistä työpaikalla, mutta eivät sano mitään. Yksi syy on, että he pelkäävät itsekin joutuvansa kohteiksi, Vartia sanoo.
Otsikoihin nousee ikäviä yksittäistapauksia. Tutkijan mukaan niissä on usein kyse pitkään muhineista ongelmista, joita ei ole ratkaistu ajoissa.
Sotkuinen vyyhti
Kun ulkopuolinen asiantuntija kutsutaan työpaikalle selvittämään kiusaamiskokemusta, vastassa on usein sotkuinen vyyhti.
Kierre on saattanut alkaa yksittäisestä ristiriidasta, esimerkiksi epäselvästä tehtäväjaosta tai mieliä kuohuttaneesta organisaatiomuutoksesta. Ristiriitaa ei ole onnistuttu selvittämään, ongelmat alkavat henkilöityä ja työntekijöiden välit kiristyä. Puhutaan pahaa takanapäin, syntyy toisiaan vältteleviä klikkejä. Löydetään yksi tai useampia syntipukkeja, jotka eristetään muista.
– Tilanteet ovat monitahoisia. Toisinaan työntekijöillä on hyvin erilainen käsitys siitä, kuka on se kiusaaja ja kuka kiusattu, Vartia sanoo.
Kaikki ikävät ja ahdistavat asiat työpaikalla eivät ole kiusaamista. Runsaan julkisen keskustelun ansiosta kiusaamiskortti nostetaan esiin joskus aiheettakin.
– Termit kiusaaminen, kiusaaja ja kiusattu herättävät paljon tunteita. Niiden käyttäminen vaikeuttaa rakentavaa keskustelua ja leimaa osapuolet pitkäksi aikaa. Epäasiallinen kohtelu on aikuismaisempi sana.
– Jokaisen on helpompi myöntää, että okei, käyttäydyin epäasiallisesti kuin että olen kiusaaja.
Vartia ehdottaa, että työpaikalle kehitetään puheeksi ottamisen kulttuuri.
– Jokaisessa työyhteisössä olisi hyvä yhdessä keskustella siitä, millainen käyttäytyminen ja toiminta juuri meillä koetaan epäasialliseksi ja millaista käyttäytymistä haluamme edistää.
Yhteydenottoja joka viikko
Epäasialliseen kohteluun ja henkiseen väkivaltaan liittyvät asiat ovat jatkuvasti ajankohtaisia, sanoo työturvallisuusasiantuntija Tarja Korkalainen Ammattiliitto Prosta.
– Työsuhdeneuvontaan tulee viikoittain yhteydenottoja henkiseen väkivaltaan liittyvistä asioista. Jotain kertoo sekin, että aihetta käsittelevät Pron koulutustilaisuudet täyttyvät nopeasti.
Vuosittain on kymmeniä tapauksia, joissa liiton edustaja menee työpaikalle selvittelemään epäasiallista kohtelua.
– Liiton tietoon tulleet tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, paljon jää työpaikkojen seinien sisään.
Epävarmuus rassaa lisää
Tarja Korkalainen uskoo, että työilmapiirin ongelmat kärjistyvät taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Tähän viittaa myös työmarkkinatutkimuksen tulos. Sen mukaan työilmapiirin ongelmia on enemmän työpaikoilla, joissa taloudellinen tilanne on heikentynyt, tuotteiden kysyntä laskenut ja henkilöstöllä aihetta pelätä työpaikkojensa puolesta.
Muitakin yhdistäviä tekijöitä on. Työilmapiirin ongelmia on enemmän työpaikoilla, joissa työn johtaminen koetaan ennakoimattomaksi, kankeaksi ja jäykäksi. Tieto kulkee huonommin ja palautetta saadaan vähemmän kuin työpaikoilla, joissa ilmapiiriongelmia ei ole havaittu.
Ilmapiiri heijastuu työmarkkinatutkimuksen mukaan myös sairauspoissaoloihin. Työpaikoilla, joissa on työilmapiiriongelmia, ollaan töistä poissa keskimäärin 13 päivää vuodessa, kun muilla työpaikoilla luku on keskimäärin 8 päivää.