Pro Uutiset/Jaakko Takalainen, kuvat: Pekka Sipola
Rumba on purettu osiin ja pantu pakettiin korjausta varten, sillä sen alle kaivetaan parkkihalli. Mutta ei hätää: Rumba palaa paikalleen kolmen vuoden kuluttua syksyllä 2023 entisessä loistossaan.
Ison Rumba-patsaan purkaminen ja uudelleen pystyttäminen samaan paikkaan on ainutlaatuinen toimi Helsingissä ja ilmeisesti koko Suomessakin, toteaa Rumban omistajan Helsingin kaupungin taidemuseon HAM:n johtaja Maija Tanninen-Mattila.
- Kerrankin taitelija [Martti Aiha] voi miettiä uudestaan, kuinka sijoittaa veistoksen paikalleen, ja vielä kun ympäristökin muuttuu, pohtii Tanninen-Mattila.
Elävöitystä ja lisää työpaikkoja
Ruoholahdessa Helsingin kaupunki haluaa lisätä työpaikkojen määrää ja elävöittää ympäristöä myymälöillä, kahviloilla tai ravintoloilla. Myös pyöräilyä halutaan edistää.
Siinä, missä korttelin 20797 kaavamuutos on nimeltään tylsästi "Porkkalankadun toimitilat, asemakaavan muutos", on rakennusyhtiö NCC:n Property Development -yksikkö nimennyt K. A. Fagerholmin aukiolle nousevan talonsa vetävämmin: We Land.
We Land -talo rakennetaan entisen raitiolinja 8:n kääntöpaikan päälle, ja sen korkein torniosa on 14-kerroksinen eli huitelee noin 60 metrin korkeudessa. Kerrosalaa taloon tulee 23000 neliömetriä, työpaikkoja 2500, pyöräpaikkoja 450 ja autopaikkoja 200
Joka tapauksessa "verkostoitumista tukevaa korkeaa palvelukulttuuria" mainostavan toimistotalon maanalaisen parkkihallin takia Rumba-patsas joutuu evakkoon.
Erityiskohde ahtaassa ympäristössä
Rumba-patsaan osat ja teräsrakenteet on nyt purettu ja viety kunnostettavaksi sekä betonirunko piikataan lähiviikkoina pois. Menikö patsaan purkaminen odotusten mukaan, We Landin maarakennustöitä toteuttava rakennusmestari Markku Korri?
- Tulihan siinä yllätyksiä. Veistosta ei kai ole alunperin mietitty purettavaksi - ja koottavaksi uudelleen. Oikeastaan odotin, että ongelmia olisi ilmaantunut enemmän, koska tontin ympäristö on tiiviisti rakennettua, sanoo Korri.
Lappajärveltä kotoisin olevalla Korrilla on pitkä kokemus rakentamisesta pääkaupunkiseudulla. Vaasan tekusta vuonna 1992 valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt maarakentamisen parissa ja työnjohtajana NCC:llä vuodesta 2011.
Miten tavallinen Porkkalankadun rakennushanke on kokonaisuutena?
- Ei se ole ihan normi kohde. Kunnallisteknisiä siirtoja on tavallista enemmän. Yleensä pyritään siihen, että viemärien, vesijohtojen, kaukolämmön sekä sähköjen ja operaattorikaapelien kanssa pärjätään yhdellä siirrolla. We Landin työmaalla joudumme tekemään väliaikaisia siirtoja, eli aika usein tarvitaan kaksi siirtoa.
- Työmaan viereen nousevalle Tanssin talon työmaalle täytyy pitää ajoyhteys auki, mikä lisää kunnallistekniikan siirtojen määrää, sanoo Korri.
Hän mukaansa jokaisella siirron osa-alueella on omat ongelmansa: ulosteiden ja viemärijätteiden on kuljettava aina alamäkeen, mutta vesijohtoa ja sähkökaapeleita voi laittaa mutkille.
- Hyvällä suunnittelulla ja rauhallisella toteutuksella kaikki lopulta selviää, vaikka rakentamisen alussa kaikki ratkaisut eivät ole vielä selvillä. Tärkeintä on tehdä oikeat työt oikeaan aikaan, toteaa Korri.
Haasteena metro ja muut tunnelit
Jotta uuden ajan toimistotalon sijoittaminen entiselle kasin ratikan kääntöpaikalle ei olisi liian helppoa, Rumba-patsaan alapuolelle louhittava parkkihalli tuo lisäkierteen rakentamiseen. Suoraan Rumban alapuolella kulkee nimittäin metro.
Miten louhinnan vaatimat räjäytykset hoidetaan, yölläkö?
- Yöllä ei saa räjäyttää, eikä ruuhka-aikaankaan, koska tiheillä vuoroväleillä ei ehditä varmistamaan metrotunnelin esteettömyyttä. Mutta jotenkin louhinta saadaan varmasti tehtyä, Korri uskoo.
Metrotunnelin lisäksi kaavakuvissa näkyy entinen kivihiilen siirtotunneli ja väestösuojan tunneli, jotka nekin täytyy ottaa huomioon louhinnassa.
Kyse ammatinvalinnasta
Kun kuuntelee amatöörinä Rumba-patsaan siirron, Tanssin talon työmaan, kaikkien kunnallisteknisten monien siirtojen ja louhintatyötä metroliikenteen lomassa, alkaa epäillä, että koossa ovat katastrofin ainekset. Mitä sanoo ammattilainen?
- Ei ole sellaisia aineksia koostumassa, nauraa Markku Korri. - Enemmänkin kai se on ammatinvalintakysymys. Mutta uskon muistavani tämän patsaanpurkutyömaan vielä 30 vuoden kuluttuakin.
Rumba-patsaan purun seuraaminen on herättänyt rakennusmestari Markku Korrissa uteliaisuuden muitakin patsaita kohtaan, vaikka hän ei yleensä taidenäyttelyissä juuri käykään. Kuva: Pekka Sipola
Alkon lahja helsinkiläisille
Kieltolaki päättyi Suomessa 1932, ja ensimmäinen Alkon myymälä aukaisi ovensa 5. huhtikuuta kello 10 (tästä tietokilpailukompa lukusarjasta 5-4-3-2-1-0). Kun Alko täytti 60 vuotta, se pystytti patsaan Salmisaaren viinatehtaan läheisyyteen 5. huhtikuuta 1992. Helsingin kaupungin taidemuseolle HAM:lle lahjoitettu Rumba on ollut Ruoholahdessa 28 vuotta ohikulkijoiden ihasteltavana.
Alko järjesti 1990 patsaskilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Martti Aiha. Teos sai aiheen paitsi paritanssista, niin myös viereisen vilkkaan Porkkalankadun liikenteestä. Aiha muistaa patsaan kokonaishinnaksi 2 miljoonaa markkaa (500 000 euroa), mikä ylitti selvästi alkuperäisen budjetin. Kohonneet kustannukset eivät järkyttäneet Alkon silloista pääjohtajaa Heikki Koskea, talousjohtajaa kylläkin.
15 metriä korkean Rumban näkyvät osat ovat merialumiinia, joka on maalattu taistelulaivoihin tarkoitetulla mustalla häivemaalilla. Alumiinikappaleiden, joita on 68, sisällä on maalattu teräsrunko, joka tukeutuu valettuun betoniperustukseen. Patsaan alla on teräsbetoniantura, joka kantaa teoksen kuormat.
Suurin osa alumiinirakenteista hitsattiin Helsingin Tattarisuolla. Alumiiniosat kiinnitettiin toisiinsa pääosin pulttaamalla. Osa päämassojen liitoksista tehtiin hitsaamalla paikan päällä, koska teokseen ei haluttu näille kohdin näkyviä pulttiliitoksia.
Purun yhteydessä huomattiin, että patsaan sisään oli kondensoitunut vettä. Teoksen sisällä oleva kosteus oli syövyttänyt teräsrungon liitoksia. Rumban kunnostuksen ja pystytyksen yhteydessä kiinnitetään huomiota kondenssiveden poistoon. Vesi poistetaan poraamalla huomaamattomia halkaisijaltaan 6 millimetrin reikiä alueille, joihin veden on purun yhteydessä havaittu kertyvän.
Louhittavan maanalaisen parkkihallin yläpinnan ja nykyisen maanpinnan väli on noin 2 metriä. Tämä väli riittää Rumban perustuksille.
Patsaan pystytyksen suunnittelutyö on meneillään. Kunnostetut alumiiniosat päätyvät uuden teräsrakenteen päälle, ja perustukset sekä muut maanalaiset tukirakenteet jäävät alueen pintarakenteiden alle. Se takaa Rumba-patsaan pystyssä pysymisen tulevatkin vuosikymmenet.
Taideteos on taas työmatkalaisten ja muiden ohikulkijoiden ihailtavana syksyllä 2023, jos We Land -toimitalon rakentaminen pysyy aikataulussaan.
Rumban tekniset tiedot kertoi rakennesuunnittelija Pekka Korkeila.
Rumba-patsaan sisälle kondensoitunut vesi oli aiheuttanut teräsrungon ruostumista. Jatkossa se estetään poraamalla alumiinikappaleiden strategisiin paikkoihin pienet reiät. Kuva: Pekka Sipola.
"Patsaan purkaminen ja kokoaminen alkuperäistä pystystä halvempaa"
Rumba-veistoksen alkuperäinen hinta oli 2 miljoonan markan luokkaa vuonna 1992, mikä on nykyrahassa noin 500 000 euroa. Patsaan purkaminen vei vajaan viikon elo-syyskuun vaihteessa. Patsaan maanalaisten betonirakenteiden ja maanpäällisten teräksisten tukirakenteiden teko ja varsinaisten alumiiniosien kokoaminen vienee selvästi kauemmin aikaa. Mitä kaikki tulee maksamaan, We Landin työmaan vastaava mestari Mikko Kolehmainen?
- Urakkahinta on tiedossa, mutta tarkkoja kustannuksia ei voi vielä tietää. Mutta sen voin sanoa, että Rumban purkaminen ja uudelleen kokoaminen kaikkineenkin tulee halvemmaksi kuin patsaan alkuperäinen rakentaminen ja pystyttäminen, sanoo rakennusmestari Kolehmainen.
Martti Aihan Rumba-veistos ehti ilahduttaa helsinkiläisiä Ruoholahdessa tällä paikalla 28 vuoden ajan. Nyt Rumba on purettu osiin ja pantu pakettiin korjausta varten, koska sen alle kaivetaan parkkihalli. Mutta ei hätää: Rumba palaa paikalleen kolmen vuoden kuluttua syksyllä 2023 entisessä loistossaan.
Kuva: Pekka Sipola.