Hyppää pääsisältöön

Rohkeasti kohti muutosta

Joanna Leino
Joanna Leino rakastaa uuden oppimista. Tässä haastattelussa Pron hallituksen jäsen kertoo järjestäytymisen merkityksestä ja siitä, miksi hän pitää kotonaan kahtakymmentä Pikku prinssi -kirjaa.

Rohkeasti kohti muutosta

Julkaistu 16.06.2022 klo 08:00
Uutiset
Kirjoittanut
Jenni Meronen
Joanna Leino rakastaa uuden oppimista. Tässä haastattelussa Pron hallituksen jäsen kertoo järjestäytymisen merkityksestä ja siitä, miksi hän pitää kotonaan kahtakymmentä Pikku prinssi -kirjaa.

Konsulttiyritys Swecossa puhaltavat uudet tuulet. Vuoden 2023 alussa organisaatiomuutos yhdistää yrityksen Suomen toiminnot saman katon alle. Organisaatiomuutoksen vaikutukset tulevat näkymään jokaisen konsernin 3 000 työntekijän työssä, mutta palkka-asiantuntija Joanna Leinoa muutos ei pelota.

– Osa pelkää, että työtehtävistä tulee kapea-alaisempia, sillä isommassa organisaatiossa tarvitaan erikoistumista. Itse olen kuitenkin hirveän huono näkemään asioita negatiivisessa valossa.

Leinon mukaan palkanlaskija on palkka- ja henkilöstöasioiden laaja-alainen asiantuntija. Työnkuvaan kuuluu muun muassa työehtojen tarkistamista, työsuhdeneuvontaa, palkkaehdoista keskustelua sekä työlainsäädännön ja työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöjen tuntemista.

– Työnkuvan toinen puoli on LPO eli Local Process Owner. Se tarkoittaa ihmisiin liittyvien järjestelmien pääkäyttäjyyttä. Niihin kuuluu työajanvalvonta, palkkahallintoa ja jossain määrin HR-järjestelmä.

Etätyö näkyy sairauspoissaoloissa

Swecon palvelukeskuksen prolaiset jäsenet pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan uudessa Pro-klubissa, jota Tampereen seudun Pro ry tukee rahallisesti.

– Viime kerralla keskustelimme organisaatiomuutoksesta. Purimme uhkia ja pelkoja. Lisäksi pohdimme, mitä mahdollisuuksia muutos tarjoaa, mitä positiivista siinä on, ja miten voimme itse siihen vaikuttaa. Lopuksi kävimme yhdessä syömässä.

Toinen Leinoa ilahduttava asia on laajan etätyömahdollisuuden jatkuminen. Suunnitelmien mukaan pakollisia toimistopäiviä olisi jatkossa vain yksi kuukaudessa.

– On koettu, että jos ihmiset haluavat viettää enemmän aikaa kotitoimistolla ja saavat siellä paremmin aikaiseksi, niin mikä ettei.

Swecolla korona on näkynyt paitsi tyhjinä toimistotiloina, myös masennukseen ja muihin mielenterveyssyihin liittyvien poissaolojen lisääntymisenä. Ihmisten yksinäisyys korostuu etätyössä.

Neuvottelut yhdessä rintamassa

Leino osallistui ensimmäistä kertaa työehtosopimusneuvotteluihin. Kokemusta hän kuvaa jännittäväksi.

– Neuvottelutekstikysymykset menivät tosi kauniisti läpi, henki oli hyvä ja vitsailimme. Mutta se oli shokki, kun meille lyötiin ylempien toimihenkilöiden sopimus heikennyksineen nenän eteen.

Suunnittelu- ja konsulttialan neuvottelut etenivät samaan tahtiin teknologiateollisuuden toimihenkilöiden tes-neuvottelujen kanssa, ja alat tukivat toisiaan muun muassa suunnittelemalla yhteistä lakkoa. Leino kertoo huomanneensa neuvottelujen aikana, kuinka suuri merkitys solidaarisuudella on.

– Ilman teknologiateollisuutta olisimme olleet todella yksin, sillä suunnittelu- ja konsulttialalla järjestäytymisaste on vähän huonompi kuin keskimäärin. Koen, että yhteisestä rintamasta oli hurjasti apua.

Leino epäilee pienemmän järjestäytymisasteen selittyvän alan insinöörivaltaisuudella ja opiskeluajoilta tutun Insinööriliiton suosiolla.

– Olisi tärkeä kuulua nimenomaan siihen liittoon, joka neuvottelee oman työehtosopimuksen. Korkea järjestäytymisaste on tärkeä, jotta saavutetuista eduista pystytään pitämään kiinni, ja jotta työehtosopimukset olisivat jatkossakin yleissitovia.

Sydämenkaupunkina Berliini

Ennen koronaa Leino matkusti vähintään kerran vuodessa johonkin uuteen kohteeseen ja kerran vanhaan tuttuun paikkaan. Erityisesti hänen sydäntään on lähellä Berliini.

– Sinne olen palannut vuosien varrella aina yhä uudestaan. Sanotaan, että Berliinin ilmassa on jotain erityistä. Kun astun lentokoneesta, tulee tunne, kuin olisin tullut kotiin. Viimeksi olin Berliinin joulutoreilla syksyllä 2019, seuraava matka on varattu täksi syksyksi.

Perinteisten matkamuistojen sijaan Leino nappaa reissuiltaan mukaan paikalliselle kielelle käännetyn Pikku prinssi -kirjan. Niitä on kotona jo parikymmentä.

– Sain Pikku prinssin ensimmäisen kerran 4-vuotiaana. Nykyisin luen sen vähintään kerran vuodessa. Vaikka en osaisi kieltä, kirjan ymmärtää, kun pistää toisen kieliversion viereen.

Toiseksi suosikikseen Leino mainitsee Elena Ferranten kirjat, erityisesti Erja Manton lukemina äänikirjoina.

– Kun niitä kuuntelee, koko muu maailma unohtuu.

Tässä juttusarjassa esittelemme Pron hallituksen jäseniä ja heidän työpaikkojaan.