Selvitys osoittaa Suomen verrokkimaiden turvaavan työntekijäpuolen asemaa paikallisessa sopimisessa Suomea laajemmin ja vahvemmin.

- Henkilöstön asemaa on verrokkimaissa turvattu laajasti esimerkiksi myötämääräämisoikeuden, tulkintaetuoikeuden, tiedonsaannin ja hallintoedustuksen kautta. Henkilöstön asema on näistä johtuen vahva, ja houkutus sopia asioista paikallisesti siksi suurempi.

- Suomesta puuttuu verrokkimaissa käytössä olevaa lainsäädäntöä ja rakenteita. Täällä keskustelua paikallisen sopimisen edistämisestä käydäänkin lähinnä yritysten taloudellinen etu edellä, selvityksen tehnyt Jyrki Raina toteaa.

Paikallinen sopiminen on laajentunut

Vaikka paikallinen sopiminen on laajentunut selvityksen kohteena olevissa maissa, se on tapahtunut toimialakohtaisten työehtosopimusten puitteissa. Työntekijä- ja työnantajaliitot ovat säilyttäneet merkittävän aseman niin sopijaosapuolina kuin asiantuntijoina ja järjestelmän toimivuuden valvojina.

- Suomessa teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden työnantajat kulkevat päinvastaiseen suuntaan. Tätä muutosta ei voida perustella ainakaan viittaamalla Suomen keskeisiin kilpailijamaihin, sillä niissä kyseisten toimialojen työehtosopimukset ovat toimialakohtaisia, aivan kuten Suomessa tähän sopimuskierrokseen asti, Raina sanoo.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan selvityksen johtopäätökset ovat selkeät.

- Paikallinen sopiminen edistyy parhaiten silloin, kun henkilöstön edustajien asema on vahva. Suomessa olisi syytä kirjata luottamusmiehen asema suoraan lakiin. Kaikki vastaavat luottamusta lisäävät rakenteet lisäävät samalla paikallisen sopimisen menestymisen mahdollisuuksia, Petri Vanhala toteaa.

Järjestäytyneet työmarkkinaosapuolet tasapainottavat paikallista sopimista

Pron  kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen korostaa, että esimerkiksi Ruotsissa teollisuuden palkankorotusten yleinen taso määritellään laajassa teollisuussopimuksessa, jonka allekirjoittavat viisi palkansaajaliittoa ja 12 työnantajajärjestöä. Voidaan siis puhua ns. minituposta.

-  Selvitys osoittaa, että keskeisissä kilpailijamaissamme on laajaa yrityskohtaista paikallista sopimista, joka perustuu valtakunnalliseen toimialakohtaiseen työehtosopimukseen. Näin on ollut jo vuosia Suomessakin. Kun työmarkkinaosapuolista molemmat puolet ovat hyvin järjestäytyneet, niin paikallinen sopiminen on tasapainossa ja sitä voidaan tehdä joustavasti niin yrityksen kuin sen työntekijöiden tarpeet huomioiden, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

Jyrki Rainan tekemä selvitys julkistettiin tänään 7.10 kansainvälisenä Kunnon työn päivänä. Selvitys on tehty asiantuntijahaastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten ja muiden kirjallisten lähteiden avulla. Prosta selvitystyön ohjausryhmässä oli kv-asioiden päällikkö Matti Koskinen.


Tutustu Raina: Henkilöstön edustajan asema paikallisessa sopimuksessa -selvitys