Paikallinen sopiminen on termi, joka on vilahdellut mediassa ja sosiaalisessa mediassa entistä useammin. Tässä artikkelissa kerromme, mitä paikallinen sopiminen on nyt. Artikkelin jälkeen laatikossa olevassa toisessa jutussa kerromme, mitä hallituksen suunnittelemat muutokset merkitsevät paikalliselle sopimiselle.
Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa?
– Julkisessa keskustelussa käsitettä hämmennetään tarkoitushakuisesti, kertoo kemian alan sopimusalavastaava Taru Reinikainen Prosta.
Paikallista sopimista on todellisuudessa kahdenlaista. Paikallisesti voidaan yrityksissä sopia muun muassa vuosilomalain ja työaikalain mukaisista asioista, esimerkiksi liukuvan työajan käytöstä.
– Työlainsäädäntöön perustuva paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä, ja silloin useimmiten sopijana on yksittäinen työntekijä työnantajansa kanssa. Toinen paikallisen sopimisen muoto on työehtosopimuksiin perustuva paikallinen sopiminen. Tessin paikallinen sopiminen on nykyisin mahdollista ainoastaan työnantajaliittojen jäsenyrityksissä. Tästä on sovittu työehtosopimuksilla yhdessä työnantajaliittojen kanssa, Reinikainen sanoo.
Kuka sopii paikallisesti?
Reinikaisen mukaan työehtosopimuksissa on nimensä mukaisesti kyse sopimuksista. Neuvotteluosapuolet ovat yhdessä sopineet työsuhteen vähimmäisehdoista, ja siitä mistä voi paikallisesti toisin sopia. Samalla on sovittu siitä, kuka saa neuvotella sopimuksen sisällöstä toisin.
Ammattiliitot haluavat varmistaa, että neuvotteluja käyvät ensisijaisesti luottamusmiehet, joilla on tarvittava kokemus ja koulutus neuvotteluihin.
– Ammattiliitot haluavat varmistaa, että neuvotteluja käyvät ensisijaisesti luottamusmiehet, joilla on tarvittava kokemus ja koulutus neuvotteluihin. Luottamusmiehellä on myös parempi työsuhdeturva, laajempi tiedonsaantioikeus sekä oikeus käyttää työaikaa luottamusmiehen tehtäviin, kuten neuvotteluihin ja niihin valmistautumiseen.
Mistä voidaan sopia paikallisesti?
Prolaisten alojen työehtosopimukset antavat laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen, ja näitä mahdollisuuksia myös käytetään työpaikoilla.
– Esimerkiksi kemianalan toimihenkilösopimuksessa on 36 pykälää, joiden sisällä yli 80 asiaa, joista voi paikallisesti toisin sopia. Työehtosopimukset eivät siis rajoita paikallista sopimista, toisin kun julkisuudessa väitetään, Taru Reinikainen sanoo.
Esa Teittinen on toimihenkilöiden luottamusmies Borealis Polymersin Porvoon-tuotantolaitoksella. Borealis Polymersillä on sovittu paikallisesti jo 1980-luvulla.
– Muistaakseni vuodelta 1986 on ensimmäinen sopimus seisakkituotantoon liittyen. Työnantaja halusi silloin varmistaa, että seisakkiaika rauhoitetaan työtaisteluilta. Siinä sovittiin myös palkkioista, sillä seisakkiaikana työpäivät venyvät yli 12-tuntisiksi viikonloput mukaan lukien.
2000-luvulla on sovittu paikallisesti muun muassa 12 tunnin vuorojärjestelmästä, mikä oli iso ja laajasti vaikuttanut kokonaisuus.
– Vuorojärjestelmästä sopiminen oli sekä työntekijä- että työnantajapuolen tahtotila. Ei se muuten olisi mennyt maaliin, Teittinen kertoo.
Teittinen kiteyttää paikallisen sopimisen olennaisen asian: sopia voi asioista, joista molemmat osapuolet hyötyvät.
Miten paikallisessa sopimisessa onnistutaan?
Paikallisen sopimisen keskeinen asia on luottamus.
Polymersin Porvoon-tuotantolaitoksen henkilöstön ja työnantajan edustajat tapaavat säännöllisesti, ja puheeksi ottamisen kynnys on matala. Henkilöstön edustajat kuuluvat myös yrityksen johtokuntaan, joten he saavat laajasti tietoa yrityksen toiminnasta, mikä auttaa ymmärtämään toisen osapuolen kantoja.
Jotta paikallisessa sopimisessa voidaan onnistua, neuvottelukulttuuria ja -osaamista sekä jatkuvan vuoropuhelun ja avoimuuden taitoja tulee kehittää.
– Parhaimmillaan paikallinen sopiminen antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää joustavuuttaan ja toimintatapojaan. Jotta paikallisessa sopimisessa voidaan onnistua, neuvottelukulttuuria ja -osaamista sekä jatkuvan vuoropuhelun ja avoimuuden taitoja tulee kehittää, Taru Reinikainen sanoo.
– Työelämä jatkaa muuttumistaan, ja monella työpaikalla olisi hyötyä sopia asioita paikallisesti. Pitäisi löytää yhteiset intressit, eli miksi paikallisesti sovitaan, ja miten molemmat osapuolet siitä hyötyvät, kertoo Esa Teittinen.
Alkuperäisen jutun on kirjoittanut Verna Julkunen ja se on julkaistu 8.6.2021. Juttua on päivitetty 6.3.2024 paikallisen sopimisen työryhmän mietinnön pohjalta. Tavoitteena on, että hallitus antaa paikallista sopimista koskevan esityksen kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1.1.2025.
