Hyppää pääsisältöön

STTK kannattaa yhteistoimintalain täysremonttia

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. – Valmistelun pohjana on oltava aito kolmikanta ja sille on varattava riittävä aika, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK kannattaa yhteistoimintalain täysremonttia

Julkaistu 05.11.2018 klo 15:20
Uutiset
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. – Valmistelun pohjana on oltava aito kolmikanta ja sille on varattava riittävä aika, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Pro Uutiset / Lähde: STTK:n tiedote 5.11.2018

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Katarina Murto ja Rauno Vanhanen luovuttivat tänään työministeri Jari Lindströmille selvityksensä yhteistoimintalain muutostarpeista.

– Selvitys osoittaa sen, mikä on yleisesti tiedossa, eli nykyinen yhteistoimintalaki mielletään lähinnä irtisanomislaiksi. Tästä syystä yt-laki tulisi uudistaa sekä rakenteeltaan että sisällöltään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20.

– Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, Palola arvioi.

Työvoiman vähentämistä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi omaksi luvukseen työsopimuslakiin.

– Uutta olisi lisäksi henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävät esitykset. STTK kannattaa selvityshenkilöiden ehdotusta, jonka mukaan työnantajan velvollisuus olisi vuosittain laatia henkilöstötilinpäätös tai vastaava selvitys. Työhyvinvoinnilla on aivan keskeinen vaikutus esimerkiksi työurien pidentämiseen.

STTK toivoo, että selvityksen pohjalta käynnistyisi mahdollisimman nopeasti lainsäädäntövalmistelu.

– Valmistelun pohjana on oltava aito kolmikanta ja sille on varattava riittävä aika. Siinä tulisi myös huomioida julkinen sektori ja tarpeelliseksi katsottavat muutokset valtion, kunnan ja kirkon osalta, Antti Palola toteaa.