Suomen ja Uruguayn metsäsektorin tuotantoketjun ammattiliitojen historiallinen kokous
Suomen ja Uruguayn metsäsektorin tuotantoketjun ammattiliitojen historiallinen kokous
Tapaaminen alan tuotantoketjun todellisuuden kartoittamiseksi ja kehittämiseksi yhdessä alkaa PIT-CNT:n Cuesta Duarte -instituutin tekemän selvityksen pohjalta. Ensimmäistä kertaa Uruguayin koko tuotantoketjun ammattiliitot tapasivat yhdessä. Mukana olivat Suomen keskeiset paperialan ammattiliitot Pro, Paperiliitto ja Teollisuusliitto.
– Pidämme erittäin arvokkaana, että meillä on tiiviit yhteydet esimerkiksi suomalaisomisteisen UPM:n kaikkiin tuotantoketjun ammattiliittoihin. Olemme alusta asti olleet tukemassa liittoja ja pitäneet tiiviisti yhteyttä. Meillä on myös hyvä yhteys maan päättäjiin, puheenjohtajat iloitsevat yhteistyön tiivistymistä, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen iloitsee.
Suomen delegaatio koostui Pron, Paperiliiton ja Teollisuusliiton johdosta ja SASKin edustajista. Tapaamiseen osallistui Cuesta Duarte -instituutin, SOIMA:n (puu- ja liitännäisteollisuuden työntekijöiden liitto), FOPCU:n (Uruguayn työläisten, paperi- ja kartonkityöntekijöiden liitto) sekä UNTMRA:n, SUTCRA:n, SUPRA:n, STIQ:n ja äskettäin perustetun teollisuusammattiliittojen keskusjärjestön (CSI) edustajat.
Suomen edustajat tapaavat tiistaina myös Uruguayn työ- ja sosiaaliturvaministerin Pablo Mieresin. Edellisen kerran tapaaminen järjestettiin vuonna 2022.
- Alan voimakas kasvu johtuu pääasiassa viennistä. Vuosien 2007 ja 2020 välillä alan vienti nelinkertaistui. Eniten viedään sellua, sillä puun ja puutuotteiden vienti on kasvanut vähemmän ja paperin vienti vähentynyt.
- Sellun viennistä 50 prosenttia menee Eurooppaan ja 30 prosenttia Kiinaan.
- On arvioitu, että vuoteen 2024 mennessä sellusta tulee maan tärkein vientituote.
- Selluntuotanto työllistää arviolta 1 362 työntekijää. Alan laajeneminen ei kuitenkaan ole johtanut suorien työpaikkojen lisääntymiseen. Näihin työpaikkoihin eivät sisälly välilliset, arvoketjussa sijaitsevat työpaikat esimerkiksi tavaraliikenteessä ja logistiikassa.
- Työllisten kokonaismäärästä suurin osa on vakituisia työntekijöitä yksityisellä sektorilla. Itsenäisiä ammatinharjoittajia on enemmän alkutuotantoalalla, kun taas teollisuudessa - ja erityisesti sellun tuotannossa lähes kaikki työntekijät ovat palkansaajia.
- Palkansaajien keskuudessa sosiaaliturvaan kuulumattomien osuus on kansantalouden keskiarvon mukainen (noin 13 prosenttia työntekijöistä ei ole rekisteröitynyt). Arvoketjun sisällä tilanne on varsin erilainen: rekisteröimättä jättäminen on paljon suurempaa alkuvaiheessa (18 %), kun taas teollisuudessa rekisteröimättä jättävien osuus on paljon pienempi ja myös paljon pienempi kuin maassa keskimäärin (4 %).