Suomi on Helsingin Sanomien mukaan jäämässä muista pohjoismaista jälkeen vihreän siirtymän investoinneissa.
Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentamisesta käydään yritysten välillä suurta kilpailua, mutta pullonkaula ei ole teknologisissa ratkaisuissa tai kestävien tuotantoprosessien innovoimisessa.
Pullonkaula on ennen kaikkea osaamisessa.
Työmarkkinoille ei saada riittävän nopeasti osaavaa työvoimaa. Juuri nyt monissa maissa työnantajat tekevät isoja investointeja ja kilpaillakseen näistä valtiot panostavat merkittävästi koulutukseen. Islanti on ottanut merkittäviä askelia tähän suuntaan, ja Ruotsissa on saatu juuri neuvoteltua kolmikantaisesti merkittävä koulutusjärjestelmäsopimus ”omställningsstudiestödet” eli siirtymäopintotuki .
Tässä kilpailukyvyssä Suomi jää auttamattomasti jälkeen.
Suomalaisten osaaminen kuihtuu kiihtyvässä korkean osaamisen kilpailussa. Erityisesti nyt ilman työuran aikaisen jatkuvan oppimisen tukea, kun hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Kun muut maat tekevät koulutusinvestointeja, budjettiriihessä ilmoitetut lisäleikkaukset koulutusjärjestelmään lamauttavat toivon Suomen talousnäkymiltä tulevaisuudessakin.
Pelkästään ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 120 miljoonan leikkaukset, vaikka juuri koulutuksen tuli olla erityissuojelussa.
Kilpailukyvyn haasteet löytyvät ennen kaikkea tuottavuudesta
Verokannustimet yksin eivät ratkaise yritysten vihreiden investointien sijoituspaikkaa vaan yritykset etsivät oikeaa sijoittautumisympäristöä, jossa inhimillinen pääoma eli korkeatasoinen osaaminen sekä fossiilivapaa infrastruktuuri kohtaavat optimaalisesti. Juuri näillä tekijöillä Ruotsi vetää vihreät investoinnit nenämme edestä.
Suomalaisen kilpailukyvyn haasteet löytyvät ennen kaikkea tuottavuudesta. Paitsi, että yritykset ovat laiminlyöneet tuottavuutta kasvattavia investointeja, myös työnantajien tarjoamien koulutuspäivien määrä on laskenut merkittävästi koronaa edeltäviltä vuosilta.
Toivoa antavana kipinänä voidaan pitää viime hallituskaudella tehtyä parlamentaarista sopua TKI-investointien nostamisesta 4% BKT:sta, josta kaikkien leikkauksien keskellä Orpon hallitus on onneksi pitänyt kiinni.
Kun tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan panostetaan, kriittisen tärkeää on pitää mukana toimihenkilöiden osaaminen.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
