Ammatissa Pro -lehti / teksti: Tiina Pelkonen, kuva: Pixhill

Jos asento lysähtää kumaraan esimerkiksi liian istumisen seurauksena, selkä pyöristyy ja pää työntyy eteen. Ryhtiä ylläpitävät kehon tukilihakset alkavat silloin veltostua.

Fysioterapeutti OMT Martti Alangon mukaan myös niin sanottu yliryhtisyys on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana – silloin vaarana on liiallinen jäykkyys. Hän havainnollistaa, miten ylävartalon tulisi kiertyä, jos ryhti on oikea.

– Kun laitan käteni ristiin rinnalle ja kierrän ylävartaloa, se ei onnistu pyöreäryhtisenä eikä yliryhtisenä. Kokeile, hän kehottaa.

Kehon tukilihakset ovat antigravitaatiolihaksia eli niiden tehtävä on työskennellä painovoimaa vastaan ja ylläpitää hyvää asentoa.

– Lysyssä asennossa kehon tukilihakset eivät pysty tekemään työtään, vaan keho on luisten rakenteidensa varassa. Yliryhtisen pinnalliset lihakset puolestaan ovat yliaktiivisia, ja syvemmällä oleva tukilihaksisto velttona.

Nosta pää paikalleen!

Pitkän ajan kuluessa huono pystyasento kuormittaa niveliä ja aiheuttaa muitakin ongelmia.

Ihmisen pää painaa normaalisti 5–6 kiloa, mutta jos pää työntyy huonossa asennossa vain kolmekin senttiä eteenpäin, kohdistuu kaularangan takalihaksiin noin 15 kilon paino.

– Se aiheuttaa ärsytystä keskiniskan hermokudoksiin. Siitä voi seurata kysyjälle tyypillisiä oireita eli käsien kipua, puutumista ja pistelyä, Martti Alanko sanoo.

Tällöin pelkkä hieronta on teholtaan verrattavissa kipulääkkeen antamaan väliaikaiseen helpotukseen. Ratkaisu löytyy vasta, kun ongelmien syy on selvitetty.

Kysyjän kannattaa pyytää työterveyslääkäriltään lähete OMT-fysioterapeutille. OMT-fysioterapeutti on saanut tuki- ja liikuntaelimistön tarkkaan diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvän jatkokoulutuksen.

– Jos kysyjä tulee vastaanotolleni, teen ensin alkuhaastattelun ja -tutkimuksen, jossa pyrin selvittämään oireiden aiheuttajan. Katson hänen ryhtiään seisoma- ja istuma-asennossa ja sitä, onko pää työntynyt eteen, Alanko luettelee.

Oireiden syy voi selvitä myös tunnustelemalla, jolloin aristavat alueet paljastuvat, tai provokaatiotesteillä eli yrittämällä saada oire esille tietyssä asennossa.

– Jos huono asento paljastuu oireiden syyksi, mietitään hoitoa. Joskus tarvitaan nikamakäsittelyä eli kansanomaisesti niksauttelua, kevyempää nivelten mobilisointia tai pehmytkudoskäsittelyä eli hierontaa.

Usein parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä käsittelyihin harjoittelu:

– Ohjaan tarkasti harjoitukset, joita asiakas sen jälkeen tekee itsenäisesti esimerkiksi pari viikkoa. Varataan etukäteen kontrolliaika ja katsotaan sitten, mitä vielä tarvitaan.

Seuraava asento on paras

Martti Alanko kertoo, että kiristynyt työtahti lisää tuki- ja liikuntaelinoireita. Päivät ovat kiireisiä ja pitkiä, kroppa on kovilla. Stressi jäykistää ja painaa kumaraan. Kun väsyttää, ei enää jaksa liikkua tarpeeksi.

Toisaalta ihmiset myös nykyisin hakevat herkemmin apua vaivoihinsa, mitä Alanko pitää hyvänä asiana.

Istumatyöläisten työpisteisiin Alanko suosittelee sähköpöytiä. Niiden asentoa voi helposti vaihtaa päivän mittaan istuvasta seisovaan, tai siihen välille, jolloin voi käyttää parempaan lantion asentoon ohjaavaa satulatuolia.

Fysioterapeuttien mielestä kaikenlainen staattisuus on pahasta, vaikka työpiste olisi kuinka ergonomisesti suunniteltu.

– Paras asento on aina se seuraava asento.