– Hallituksen suunnittelemat työelämäheikennykset ovat epätasapuolisia ja epäoikeudenmukaisia, sanoo vakuutusalan konttoritoimihenkilöiden neuvottelukunnan puheenjohtaja ja pääluottamusmies Iiro Ketola.
Tiukennukset kohdistuvat tavallisiin työntekijöihin ja heitä edustavaan ammattiyhdistysliikkeeseen, mutta omistavat tahot on jätetty talkoiden ulkopuolelle.
– Varakas väki ei osallistu näihin tiukennuksiin. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että jos talkoista puhutaan, niissä pitäisi olla kaikki mukana, Ketola sanoo.
ICT- ja vakuutusalojen työntekijät osoittavat perjantaina mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan poistumalla työpaikoiltaan tunnin ajaksi. Fyysisen ulosmarssin lisäksi Pro kutsuu myös etätyötä tekevät työntekijät lopettamaan työskentelyn mielenilmauksen ajaksi.
Palkansaajien mielipidettä ei kysytty
ICT-alan neuvottelukunnan puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen Eva-Marie Penttilän mukaan mielenilmaus on poliittinen, eikä sen tarkoituksena ole vahingoittaa työnantajia.
– Haluamme antaa viestin, että se, mitä ollaan tekemässä ja tapa, jolla se tehdään, ei ole OK. On käsittämätöntä, että ensin puututaan lakko-oikeuteen, ja sen jälkeen aletaan systemaattisesti heikentää kaikkea. Siitä puuttuu demokratia ja yhdessä sopiminen, Penttilä sanoo.
Sekä Ketola että Penttilä moittivat hallitusta yksipuolisesta päätöksenteosta, jonka valmisteluun ammattiyhdistysliikettä ei ole otettu mukaan.
– Todennäköisesti muutoksiin suhtauduttaisiin paremmin liittojen ja työntekijöiden taholta, jos aitoa keskustelua olisi käyty ja olisi ollut mahdollisuus jotenkin vaikuttaa, tehdä muita ehdotuksia tai esityksiä. Se, että yksipuolisesti tehdään ratkaisuja, jotka kohdistuvat vain tiettyihin osiin väestöä, synnyttää vastakkainasettelua, Ketola sanoo.
Vaikutukset tulevat näkymään TES-neuvotteluissa
Penttilän mukaan mielenilmaisulla vastustetaan hallituksen tiukennuksia kokonaisuudessaan. Yksittäisistä toimista hän nostaa esiin esimerkiksi hallituksen aikeen tehdä ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä palkaton.
– Sanotaan, ettei se koske niitä, joilla on työehtosopimuksessa sovittu toisin. Uskon, että seuraavan kerran kun neuvotellaan työehtosopimusta, se on aivan varmasti ensimmäinen asia, joka sopimuksesta halutaan pois, Penttilä sanoo.
Iiro Ketolan mukaan yrityksissä on jo nyt toimivat menettelyt, joilla esimerkiksi jatkuviin maanantaisin tai perjantaisin tapahtuviin poissaoloihin voidaan puuttua.
– Jos jotkut harvat hyväksikäyttävät järjestelmää, on järjetöntä ajatella, että kaikkia pitäisi rangaista siitä, Ketola sanoo.
Penttilä pitää erikoisena myös hallituksen tavoitetta estää vientialoja suuremmat palkankorotukset. Läpi mennessään se romuttaisi suomalaisen sopimusjärjestelmän ja vetäisi maton valtakunnansovittelijan sovitteluvallan alta.
– Aina vedotaan Ruotsin malliin, mutta sieltä otetaan vain hippusia sieltä täältä. Ruotsissa on vahva sopimisen kulttuuri, joka halutaan Suomessa tällä hetkellä romuttaa, Penttilä sanoo.
Tulevaisuuden työelämää puolustamassa
Penttilä peräänkuuluttaa solidaarisuutta myös niiltä, joita suunnitellut heikennykset eivät tällä hetkellä koske.
– On helppo puhua silloin, kun asiat eivät kosketa itseä. Mielestäni meidän pitää osoittaa, että työntekijöitä pitää arvostaa. Työntekijät ovat ne, jotka tuovat tuloksen. Heillä on oikeus etuihin ja hyvin sopimisen mahdollisuuksiin.
Erityistä huolta Penttilä kertoo kantavansa nuorista, joita esimerkiksi koronapandemia on viime vuosina koetellut. Tämän päivän päätöksillä vaikutetaan siihen, minkälaista työelämää ja sopimisen kulttuuria tuleville sukupolville luodaan.
– Suomi on ollut hyvinvointivaltio, jossa on vallinnut reilu peli. Minkälaista työelämä tulee olemaan lapsillemme, kun he kasvavat aikuisiksi, Penttilä pohtii.
Ennennäkemätön lista leikkauksia ja heikennyksiä työntekijän asemaan
Suomen hallitus aikoo tehdä lukuisia muutoksia, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi työehtoihin ja loisivat epävarmuutta työelämään. Lisäksi hallitus aikoo puuttua työmarkkinaosapuolten oikeuteen sopia lainsäädäntöä paremmista työehdoista työehtosopimuksilla ja heikentää työttömyysturvaa merkittävästi.
Hallitus suunnittelee muun muassa seuraavia työelämän heikennyksiä:
- Yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvotteluajat puolitetaan ja lomautuksen voi tehdä vain viikon varoitusajalla. Jos muutokset toteutuvat, niin keskipalkkaiselle toimihenkilölle tämä saattaisi tarkoittaa noin kuukauden ansioiden menetystä tilanteissa, joissa työpaikalla neuvotellaan lomautuksista tai irtisanomisista. (Nykyisin neuvotteluaika on 14 vuorokaudesta kuuteen viikkoon, ja lomautusilmoitusaika on pääsääntöisesti 14 vuorokautta.)
- Yhteistoimintalain soveltamisraja esitetään nostettavaksi 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä vähintään 50 henkilöä työllistäviin. Tämä poistaisi muutosneuvotteluvelvollisuuden kokonaan pienistä yrityksistä.
- Ensimmäinen sairauspoissaolopäivä muutetaan palkattomaksi, ellei työehtosopimuksella toisin sovita.
- Määräaikaisia työsopimuksia on mahdollista tehdä ilman perustetta.
- Henkilöön perustuvaa irtisanomista helpotetaan.
- Työehtosopimusten yleissitovuutta heikennetään, kun työnantajan päätösvaltaa työehdoista kasvatetaan lisäämällä paikallista sopimista myös järjestäytymättömiin yrityksiin.
- Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan.
- Ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikennetään sen tasoa leikkaamalla, lomakorvauksien jaksottamisella, omavastuupäivien lisäämisellä, lapsikorotusten poistamisella ja työssäoloehtoa pidentämällä.