Loimme kolme erilaisessa työelämän vaiheessa olevaa kuvitteellista hahmoa ja selvitimme, miten hallitusohjelmaan kuuluvat työelämän ja toimeentulon heikennykset vaikuttavat heihin. Heidän tarinoidensa kautta selviää, miten hallitusohjelma heikentää sinun oikeuksiasi ja toimeentuloasi työntekijänä.
Anssi, nuori juuri valmistumassa oleva AMK-opiskelija
Parikymppinen Anssi on työelämänsä alussa. Hän viimeistelee opintojaan ammattikorkeakoulussa ja asuu opiskelijayksiössä Keski-Suomessa. Hän etsii oman alan yritystä, jonne voisi tehdä opinnäytetyön ja työllistyä opintojen jälkeen.
Ammattikorkeakouluissa opetuksen laatu ja myös Anssille tärkeän opinnäytetyön ohjauksen resurssit uhkaavat vähentyä, kun ammattikorkeakoulujen tulee kouluttaa enemmän opiskelijoita riittämättömällä rahalla.
Opintotuki heikkenee, opintolaina kasvaa
Opiskelijoitakin koskevan yleisen asumistuen leikkaukset ja opintorahan indeksijäädytys tarkoittavat, että Anssin on nostettava enemmän opintolainaa selvitäkseen kasvavista menoista ja nousevasta vuokrasta. Lainamäärän kasvu huolestuttaa Anssia, kun samaan aikaan taloussuhdanne heikkenee.
Anssin oma fiilis tulevaisuudestaan on aiempaa epävarmempi. Hän tietää, että vakituisen työpaikan saaminen on aikaisempaa vaikeampaa, koska työnantaja voi jatkossa palkata Anssi vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta.
Kun nyt ylipäätään saisi töitä valmistumisen jälkeen, Anssi pohtii. Jos Anssi jää valmistuttuaan työttömäksi, hänelle maksetaan Kelan työmarkkinatukea. Miten sillä pitäisi selvitä? Anssi ei voi enää edes tienata osa-aikaisista keikoista 300 euroa kuussa ilman vaikutuksia työmarkkinatukeen tai ansiopäivärahaan, kun niin sanottu suojaosa poistetaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on entistä vaikeampi päästä, kun sen työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen nykyisestä noin 6 kuukaudesta.
Työelämän epävarmuus kalvaa - perheen perustaminen mietityttää
Työelämä on entistä epävarmempaa Anssille siinäkin tapauksessa, että hän saisi vakituisen työpaikan valmistumisensa jälkeen. Riittäähän jatkossa irtisanomisen perusteeksi asiallinen syy.
Nuorena ja uutena työntekijänä Anssi tarvitsee kokeneempaa enemmän työhön perehdyttämistä. Jos työnantaja laiminlyö perehdyttämisen ja sen seurauksena Anssi ei suoriudu työstään työnantajan edellyttämällä tavalla, hänet saatetaan aiempaa helpommin irtisanoa henkilöön liittyvään syyhyn vedoten. Pakko löytää työnantaja, joka perehdyttää minut hyvin, Anssi pohtii eikä epävarmassa tilanteessa ole lainkaan kiinnostunut perheen perustamisesta. Ei todellakaan vielä!
Nella, perhevapaalla oleva pienen lapsen vanhempi
Kolmikymppinen Nella on perhevapaalla määräaikaisesta työsuhteesta ja hän asuu kumppaninsa ja yksivuotiaan lapsensa kanssa pääkaupunkiseudulla. Jo ennen nykyistä työsuhdetta ja perhevapaata hänellä on takanaan useampi määräaikainen työsuhde naisvaltaisella taloushallintoalalla. Nellaa huolettaa, mitä tapahtuu perhevapaan loputtua: jatkaako nykyinen työnantaja aiempaa työsuhdetta vai onko edessä uuden työpaikan etsintä jälleen kerran.
Nellan huoli on todellinen. Kolmikymppisten naisten palkkauksissa työnantajat saattavat kustannusten minimoimiseksi jättää työsuhteen kokonaan solmimatta tai tarjota vuoden määräaikaista pestiä ilman perusteluja, vaikka se on raskaussyrjintää.
Heikennykset näkyvät lapsiperheen kukkarossa
Jos Nella ei löydä edes määräaikaista työtä perhevapaan päätyttyä, Nellan toimeentuloa heikentävät useat työttömyysturvaan tehtävät heikennykset, kuten työttömyysturvan lapsikorotusten ja suojaosan poisto, ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon pidennys ja ansioturvan tason porrastus sekä työssäoloehdon kertyminen tulojen perusteella, lomakorvausten jaksotus ja lisääntyneet omavastuupäivät.
Ikuiseen palkkakuoppaan tuomitut
Nella kokee tekevänsä omalla matalapalkkaisella naisvaltaisella alalla merkityksellistä ja tärkeää työtä, vaikka hän onkin palkkakuopassa ja siihen näyttää jäävän. Tulevan lain mukaan pattitilanteeseen ajautuneita työehtosopimusneuvotteluita ratkova valtakunnansovittelija ei saa ehdottaa palkkaratkaisuksi sellaista korotusta, joka ylittäisi vientialojen neuvotteleman palkkaratkaisun. Tämä vaikeuttaa matalapalkkaisten alojen palkkakuopan korotuksia.
Varsinkin lasten kanssa tulee väkisinkin flunssia ja sairauspäiviä. Jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu, ensimmäinen sairauspäivä olisi jatkossa palkaton. Nellalla olisi silloin matalapalkkaisena paine mennä pienessä flunssassa töihin flunssan leviämisen riskin uhallakin.
Juha, yli viisikymppinen vakituisessa työssä oleva konkari
Yli viisikymppinen Juha on kokenut konkari, jolla on aikanaan kauppaopistossa suoritettu tutkinto. Hän viihtyy työpaikassaan, jossa on hänen lisäkseen kolmisenkymmentä työntekijää. Hän tietää, että pysyäkseen työelämässä eläkeikään asti omaa osaamista pitäisi kehittää. Ja nyt hänellä on kiire.
Sekä vuorotteluvapaajärjestelmä että aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1.8.2024 lähtien. Sitä ennen Juhan pitäisi lähteä kouluttautumaan, jotta työllisenä pysyminen olisi helpompaa. Pieni tauko töistä auttaisi jaksamiseen ja toisi energiaa työelämän loppu-uralle.
Kouluttautuminen kiireisen työn ohella tai opintovapaan rahoittaminen omilla vähillä säästöillä eivät ole Juhalle realistisia vaihtoehtoja. Etenkin kun avoimen korkeakoulutuksen opiskelijamaksut saattavat nousta.
Vähemmän reagointiaikaa lomautuksiin ja irtisanomisiin
Juhan työpaikalla huhutaan työnantajan heikkenevästä taloustilanteesta. Kohta lomautukset, muutosneuvottelut ja irtisanomiset ovat aikaisempaa helpompia alle 50 henkilön yrityksissä, joihin Juhankin työpaikka kuuluu. Lomautukset voitaisiin tehdä viikon ilmoitusajalla ilman neuvotteluja ja muutosneuvottelujen vähimmäisaika olisi enää 1–3 viikkoa riippuen suunniteltujen toimenpiteiden laajuudesta. Valmistautumisaika heikkenevään toimeentuloon jäisi Juhalla selvästi aiempaa lyhyemmäksi.
Jos Juha lomautusten sijaan irtisanottaisiin, hänen työnantajallaan alle 50 työntekijän yrityksenä ei enää olisi velvollisuutta tarjota hänelle työtä taloudellisen tilanteen parantuessa. Hänen olisi aiempaa vaikeampi saada ikääntyneenä enää töitä, sillä työnantajat tutkitusti palkkaavat mieluummin nuorempia kuin eläkeikää lähestyviä.
Työttömyysturvan heikennykset kurjistavat arkea
Työttömänä Juhan toimeentulo olisi aikaisempaa heikompi, kun työttömyysturvan ikäsidonnaisten poikkeusten poistaminen pienentäisi ansiopäivärahaa. Lisäksi Juhaa koskevat muut työttömyysturvan heikennykset: työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja työssäoloehdon kertyminen tulojen perusteella, työttömyysturvan suojaosan poisto, ansioturvan tason porrastus, lomakorvausten jaksotus ja lisääntyneet omavastuupäivät.
Mikäli Juha ei enää saisi ikääntyneenä töitä, hän voisi joutua ennen eläkkeelle pääsyä jopa hakemaan toimeentulotukea, jonka saamisen ehtoja aiotaan kiristää ja tasoa alentaa. Lisäksi kotiakin saattaa joutua vaihtamaan, jos se on kiristyviin asumistuen ehtoihin nähden liian kallis.
Näitä asioita pohtiessaan Juhalle tulee entistäkin kiireempi hakea työnantajaltaan opintovapaata ja lähteä opiskelemaan vielä hetken voimassa olevan aikuiskoulutustuen turvin nyt, kun työnantaja ei ole vielä päättänyt irtisanoa hänen työsuhdettaan.
Näin työelämä on muuttumassa perusteellisesti työntekijän haitaksi
Hallitusohjelma vaikuttaa toteutuessaan työelämän pelisääntöihin radikaalisti ja pitkäkestoisesti. Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan hallitusohjelma muuttaa työelämää ja työntekijän oikeuksia merkittävästi ainakin näissä asioissa:
- Yhteistoimintalain muutos heikentää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja työntekijöiden kuulemista alle 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä.
- Työriitojen sovittelujärjestelmä rampautuu, kun valtakunnansovittelija sidotaan lailla vientivetoiseen palkankorotusten malliin. Muutos puuttuu vapaaseen neuvotteluoikeuteen ja sementoi olemassa olevat palkkakuopat.
- Pakottavaa työlainsäädäntöä kirjoitetaan työnantajien edun mukaisesti, vaikka neuvottelutilanteessa työnantaja on vahvempi osapuoli.
- Työrauhalainsäädäntöä muutetaan perusteellisesti ja isosti usealla tavalla.
- Kansainvälisissä sopimuksissa säädelty kolmikantainen työelämän lainvalmistelu muuttuu neuvotteluun osallistuvien sopimisesta yksipuoliseksi hallituksen saneluksi. Työelämästä uhkaa tulla jatkuva kiista, joka ei lopu koskaan.
