Kun nyt nelivuotias tytär syntyi, rakennusalalla projektitehtävissä työskentelevä Erno Davidsson jäi vuodeksi vanhempainvapaalle.
– Se oli heittämällä paras vuosi elämässäni. Sain olla mukana, kun lapsi oivalsi uusia asioita, oppi puhumaan ja juoksemaan. Se side, joka silloin syntyi, on vieläkin vahva, hän kertoo hymyillen.
Silloinen hän sai vielä palata vanhempainvapaalta vanhaan tehtäväänsä. Toisen lapsen, nyt reilun vuoden vanhan pojan kuuden kuukauden vanhempainvapaan ja työelämän yhdistäminen ei onnistunutkaan ilman ongelmia.
– Esimies kyllä kannusti vanhempainvapaalle ja sanoi, että tuohan on aivan mahtavaa. Mutta yksikön johtaja ilmeisesti loukkaantui siitä, että olin niin pitkään poissa. Kun palasin, minut laitettiin työmaalle, joka ei ollut minulle mielekäs. Sanoi, että olin ehtinyt unohtua tässä välissä. Se tuntui epäreilulta.
Tällainen työpaikka menikin vaihtoon.
Liian vähän aikaa lasten kanssa
Nykyisessä uudessa työssä työmatka vie enää puoli tuntia suuntaansa. Silti päivät ovat pitkiä ja tahtovat venyä.
– Kun pääsee kotiin, arkena jää pari tuntia aikaa lasten kanssa. Se on kyllä aivan liian vähän. En ole keksinyt, miten työelämän saisi sovitettu perhe-elämän kanssa, siten että ehtisi olla lasten kanssa enemmän, Davidson pohtii.
Hän tietää, että moni muukin isä miettii samoja asioita, mutta ääneen puhuminen ei ole aina helppoa.
– Työpaikalla ei puhuta osa-aikatyöstä tai lyhyemmistä työpäivistä. Monilla ei ole pieniä lapsia enää kotona. Siksi ei ehkä tajuta, miten iso juttu se on, jos pienten lasten isätkin tekisivät hetken lyhyempää työaikaa, hän pohtii.
– Ideaalimaailmassa työt pitäisi voida järjestää niin, että molemmat vanhemmat ovat vuorotellen kuukauden kotona lasten kanssa ja kuukauden töissä. Monessa työtehtävässä tämä ei kuitenkaan ole kovin helposti mahdollista.
Isyys näkyväksi mahdollisuudeksi työpaikoilla
Davidsson toivoo, että isien perhevapaat nähtäisiin työnantajille mahdollisuutena, ei ongelmana.
– Totta kai ymmärrän, että projektit kärsivät, jos yksi lähtee pois puoleksi vuodeksi. Mutta jos työnantaja kannustaa ja mahdollistaa isien vanhempainvapaat, se saa takaisin paljon kiitollisemman ja sitoutuneemman työntekijän. Se on hyvä sijoitus.
Hän kertoo, miten pieni, mutta merkittävä muutos työpaikan vaihdon myötä on jo tapahtunut.
– Tänä vuonna olen ollut ensimmäistä kertaa poissa töistä, kun lapsi sairastuu. Se tuntui hyvältä. Että minäkin voin olla se, joka jää kotiin pientä hoitamaan.
Davidssonin sitoutuneisuus nykyistä työnantajaa kohtaan kasvoi taas lisää.
Jälleennäkemisen ilo on käsittämätön
Työpäivän jälkeen päivän paras hetki on, kun ovi avautuu ja pieni juoksee syliin.
– Jälleennäkemisen ilo on ihan käsittämätön. Lapset eivät osaa teeskennellä. Kun he tulevat halaamaan, kaikki työkiireet unohtuvat hetkessä. Mutta tuleehan siinä samalla olo, että olisi pitänyt tulla kotiin jo aikaisemmin.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta vanhempainvapaaseen. Joskus isän on pakko jäädä töihin tuomaan elanto koko perheelle. Davidsson tietää tämän turhankin hyvin. Oma isä oli reissutöissä ja jäi etäiseksi. Siksikin hän haluaa rohkaista muita isiä tarttumaan vanhempainvapaaseen, mikäli se suinkin on mahdollista.
– Lapset kasvavat nopeammin kuin uskoo, eikä pienten lasten kasvuaikaa voi koskaan saada takaisin. Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka olen saanut olla heidän kanssaan ja nähdä heidän kasvavan ja oppivan uusia asioita.
Ellei liitto - kuka muu?
Reilut työajat eivät ole toive, ne ovat oikeus. Olemme rinnallasi, kun vedät rajoja – ja pidät niistä kiinni vaikkapa ruuhkavuosissa, kun aikaasi ja huomioitasi vaativat työn lisäksi myös ne kaikkein tärkeimmät.
Ja kukapa muukaan kuin me? Vain liitot neuvottelevat suomalaisten palkankorotukset ja työehdot. Vain liitot rakentavat inhimillisempää työelämää ja valvovat työntekijän etuja luottareiden ja liiton edunvalvonnan voimin. Vain liitot tekevät töitä palkansaajamyönteisen lainsäädännön puolesta.
Inhimillinen työelämä ja palkankorotukset eivät synny sattumalta tai automaattisesti – ne vaativat tuhansia tunteja työtä ja neuvotteluja. Liiton jäsenmaksu on sijoitus omaan ja muiden oikeudenmukaiseen palkkaan.
Kun liittoudut, saat myös Suomen kattavimmat ja rahanarvoiset jäsenedut aina ilmaisesta työelämäneuvonnasta koulutuksiin, urapalveluihin ja juristin avusta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Saat tueksesi luottamusmiehen esimerkiksi pitämään puoliasi muutosneuvotteluissa. Pron tarjoamien vakuutusten arvo on jopa 250 euroa vuodessa. Kouluttaudu, verkostoidu, kehity – jäsenyytesi vuosihinnalla.
Liitto on puolellasi, jotta voit keskittyä olennaiseen. Ellei liitto – kuka muu?
