Useissa työpaikoissa, kuten finanssialalla, taloushallinnossa ja ICT:n asiakaspalvelussa, tekoälylle siirtyy tehtäväksi töitä, joita aiemmin ihmiset tekivät asiakasrajapinnassa.
– Vaikutus on jo nyt suuri naisvaltaisilla työpaikoilla. Vaikka ihmisten kohtaamiselle on tarvetta myös tulevaisuudessa, onko siihen tarpeeksi resursseja, pohtii Antti Hakala, Ammattiliitto Pron finanssisektorin ja ICT- ja viestintäsektorin johtaja.
Juuri tässä onkin tasa-arvon paikka. Kun tekoälylle automatisoidaan yksinkertaisemmat asiakaspalvelutehtävät, miten organisoidaan ihmisten, usein juuri naisten, hoidettavaksi jäävät vaativammat asiakastilanteet?
– Jos muutos tehdään aliresursoidusti, kuorma voi kasautua naisille, Hakala varoittaa.
– Siksi tekoälyn käyttöönotto pitää käsitellä kuten kaikki merkittävät tietojärjestelmäuudistukset: yhteistoiminnassa, riittävällä koulutuksella ja läpinäkyvästi.
Vinoumat näkyvät myös tekoälyssä
Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta muistuttaa, että tekoäly ei synny tyhjiössä.
– Jos yhteiskunnassa on vinoumia, ne valuvat helposti tietojärjestelmiin. Huonosti suunnitellut tekoälymallit voivat ylläpitää stereotypioita ja johtaa syrjiviin käytäntöihin esimerkiksi rekrytoinnissa, uralla etenemisessä tai palkitsemisessa.
Siksi tekoälyn vaikutusten ja riskien arviointi pitäisi kuulua jokaiseen käyttöönottoon. Missä päätöksissä tekoäly on mukana? Millaista dataa se käyttää? Kenen todellisuutta data kuvaa? Voiko tekoäly vahingossa sulkea ulos raskaana olevia, neuroepätyypillisiä tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevia?
– Hyvä uutinen on, että voimme vaikuttaa siihen, miten tekoäly kohtelee eri ihmisiä. Se edellyttää avointa keskustelua ja henkilöstön mukaan ottamista jo suunnitteluvaiheessa, kun mietitään miten tekoälyjärjestelmiä otetaan käyttöön, Lehtoranta sanoo.
Yhteistoiminta, koulutus ja aktiivinen seuranta avainasemassa
Tekoäly ei ole vain riski – se on myös tilaisuus tehdä asiantuntijatyötä paremmin. Kun rutiinit siirtyvät tekoälylle, ihmiselle jää analyysi, kohtaaminen ja luova ongelmanratkaisu. Antti Hakala muistuttaakin, että Suomen kannattaa olla aktiivinen tekoälyn hyödyntämisessä.
– Muuten jäämme jälkeen USA:sta ja Kiinasta, eikä meillä ole varaa siihen.
Tekoälyn fiksu hyödyntäminen vaatii Hakalan mukaan yhteistoimintaa työntekijöiden kanssa, kaikkien tasapuolista koulutusta ja aktiivista puuttumista tekoälyn käytön ongelmiin.
– Tekoälyn käyttöä kannattaa seurata aktiivisesti ja puuttua nopeasti esiin nouseviin ongelmiin. Kun haasteet ratkaistaan nopeasti, niistä ei pääse kehittymään ikävää lumipalloefektiä, Hakala heittää palloa työantajille.
Jotta tekoälyn tuomat mahdollisuudet toteutuvat, tarvitaan kaikkien työntekijäryhmien koulutusta työajalla, muuten tasa-arvo uhkaa heikentyä.
– Asiakkaiden kanssa työskentelevät ovat usein naisia, ja niissä töissä omaehtoinen opiskelu on vaikeaa. Siksi koulutuksen on oltava suunnitelmallista, kaikkien saatavilla ja eri tehtävien todellisuudet huomioivaa, Hakala muistuttaa.
Tekoäly voi parantaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Tanja Lehtorannan mukaan Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan tekoäly voi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuoda näkyväksi työn kuormitusta, jota voidaan jakaa tasaisemmin. Myös työsuojelussa avautuu uusia välineitä: älykkäät järjestelmät voivat havaita kuormituspiikkejä ja tukea turvallisempia työtapoja.
– Oikein käytettynä tekoäly voi olla hyvä väline yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon parantamiseen, Lehtoranta sanoo.
Kun henkilöstö on mukana tekoälyn käyttöönotossa alusta lähtien, kun tasapuolinen koulutus toteutuu ja kun yhdenvertaisuus on mukana arvioinnissa, tekoälyn hyödyntäminen voi lisätä eikä kaventaa tasa-arvoa.
Valtioneuvoston tuoreen selvityksen “Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo” johtopäätöksissä todetaan, että vaikka tekoälyn vaikutuksia työelämään, tasa-arvoon ja syrjintään on vaikea ennakoida, hyvällä suunnittelulla ja työntekijöiden koulutuksella ja osallistamisella kehittämistyöhön voidaan vähentää tekoälyn ikäviä vaikutuksia.
Vakuutusala hyvä esimerkki tekoälyyn liittyvästä yhteistoiminnasta
Vakuutusala on esimerkki alasta, jossa Pron neuvottelemassa työehtosopimuksessa on jo huomioitu tekoäly osana työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua.
– Tekoäly muokkaa paitsi työtä myös työolosuhteita, ja niitä pitää käsitellä työpaikoilla yhdessä työntekijöiden kanssa. Tekoälyn vaikutukset työhön ja työoloihin tulee keskustella mahdollisimman läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi, kertoo Antti Hakala, Pron finanssisektorin ja ICT- ja viestintäsektorin johtaja.
Työehtosopimukseen liittyvässä yhteisessä julkilausumassa todetaan, että vakuutusalan yhteistoimintasopimuksen mukaan työnantaja huolehtii tarpeellisesta lisäkoulutuksesta uutta tekniikkaa käyttöönotettaessa sekä selvittää luottamusmiehen kanssa näihin liittyviä osaamis- ja koulutustarpeita.
Tekoälyn vastuullinen käyttö rekrytoinnissa ja uralla etenemisessä, tekoälylukutaito työroolin edellyttämässä tehtävässä sekä tekoälyn mahdolliset vaikutukset työoloihin ja työntekijöiden tietosuojaan ovat osa yhteistoimintaa.
