Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä vauhdilla, mutta ei kaikkialla samaa tahtia. Osa asiantuntijoista hyötyy jo nyt, osa vielä joutuu odottamaan parempia käytännön sovelluksia. Tekoälyn hyödyntämisessä ei kuitenkaan ole kyse vain teknologiasta, vaan ennen kaikkea johtamisesta ja kulttuurista, tiivistää valmentaja ja kouluttaja Antti Merilehto. Hän valmentaa yritysten johtoryhmiä tekoälyn aikakaudelle ja on kirjoittanut aiheesta kirjan: Tekoäly - Matkaopas johtajalle.
– Usealla työpaikalla eletään jo valmiiksi muutosten kyllästämää arkea pandemian ja pakollisen etätyön jälkeen, jatkuvien uudistusten ja alati kasvavien tavoitteiden keskellä. Tähän ympäristöön on saapunut tekoäly, joka muuttaa monia tietotyön tekemisen tapoja. Moni miettii, miten voimat riittävät taas yhteen isoon muutokseen, Merilehto pohtii.
Siksi yrityksissä ja organisaatioissa tekoälyn käyttöönotto ei ole teknologiaprojekti vaan ennen kaikkea johtamisen asia.
– Jokaisella työntekijällä on oikeus tietää, mitä tekoälyä saa käyttää, mihin tarkoituksiin ja millä tiedoilla. Kun reunaehdot ovat selvät, arjen kokeiluista tulee turvallisia ja yhteisiä oppimisen paikkoja. Luottamus rakentuu, kun kukaan ei tunne olevansa yksin uuden edessä.
Hyvän ohjeistuksen lisäksi Merilehto korostaa, että tekoälyn opettelulle pitää raivata aikaa.
– Johdon tehtävä on päättää, mitä tekemistä jätetään pois tai siirretään myöhempään, jotta työntekijöillä ja esihenkilöillä on aikaa ottaa tekoäly tehokkaaksi avustajaksi omissa työtehtävissään. Muuten hyväkin aikomus hautautuu kiireeseen.
Tekoäly on jo pätevä sparraaja ja avustaja
Tietotyötä tekevillä on jo kertynyt kokemuksia tekoälyn käytöstä, myös huonoja. Merilehdon mukaan tekoäly muuttaa työelämää niin nopeasti, ettemme osaa kunnolla nähdä kaikki muutoksia. Mikä vuosi sitten ei ollut mahdollista, on nyt jo arkipäivää.
– Päättelevään tekoälyyn perustuvat agentit voivat nyt tehdä itsenäisesti rutiinitehtäviä ja avustaa monimutkaisemmissakin asioissa. Jokaisen asiantuntijatyötä tekevän kannattaa käyttää tekoälyä omana henkilökohtaisena sparraajana ja avustajana.
Esimerkiksi esihenkilötyössä tekoäly voi auttaa kehityskeskusteluissa.
– Monella esihenkilöllä on aivan liikaa tiimiläisiä johdettavana. Kun tekoäly tiivistää kaiken tiimiläisistä olevan datan HR- ja tietojärjestelmistä esihenkilön käyttöön, hän pystyy käyttämään aikansa tiimiläisten kanssa keskusteluun datan keräämisen sijasta, Merilehto kertoo.
Sama logiikka toimii esimerkiksi vuorosuunnittelussa, raportoinnissa ja asiakaskontaktien seurannassa: tekoäly avustaa rutiineissa ja asiantuntijalle jää enemmän aikaa siihen, mikä ei ole korvattavissa: ihmisten kohtaamiseen, kuuntelemiseen ja ohjaamiseen.
Tekoälyosaaminen on yksilön tulevaisuuden taito
Tekoäly ei ole vain organisaation tuottavuutta parantava uusi työkalu, vaan myös yksilön tulevaisuuden taito.
– Hyvä kysymys jokaiselle on: tulisinko valituksi omaan työhöni tänään? Ja jos joutuisin vaihtamaan organisaatiota, valittaisiinko minut samalla tai paremmalla palkalla? Varmasti tuskallisia kysymyksiä monelle, mutta ne kannattaa kohdata, Merilehto sanoo ja jatkaa:
– Kun asiantuntija oppii hyödyntämään tekoälyä työssään henkilökohtaisena avustajanaan ja sparraajanaan, hänen osaamisensa kehittyy ja paranee, ja markkina-arvo kasvaa. Tämän merkitystä ei kannata aliarvioida varsinkaan niillä toimialoilla, joihin tekoäly vaikuttaa voimakkaimmin.
Tekoäly voi lisätä hallinnan tunnetta töissä
Tekoäly voi parhaimmillaan parantaa työelämää lisäämällä asiantuntijatyötä tekevien autonomiaa, hallinnan tunnetta omaan työhön.
– Kun kone hoitaa rutiinitehtäviä, ihmiselle vapautuu aikaa ja energiaa siihen, mikä oikeasti vie meitä eteenpäin. Voimme tehdä työtehtävät fiksummin ja ehdimme tekoälyn avustamana tehdä päivän aikana kaiken sen, mitä pitikin. Tällöin jaksaa myös paremmin olla läsnä vapaa-ajalla läheistensä kanssa, Merilehti visioi hyvästä työelämästä tekoälyn aikakaudella.
Tekoälyn aikakausi haastaa työelämän rakenteet, mutta antaa samalla myös mahdollisuuden parempaan arkeen.
– Se on varmaa, että me kaikki olemme yllättyneitä siitä, millaista työelämä on vuonna 2030. Osa muutoksista on hyviä, osa varmasti ikäviä, Merilehto pohtii.
Kolme päätöstä parempaan työelämään tekoälyn aikakaudella
Tekoälyvalmentaja Antti Merilehdon mukaan reilu työelämän muutos tekoälyn aikakaudella alkaa kolmesta johtamisen päätöksestä, joita työntekijöiden kannattaa vaatia johdolta.
- Yhteiset pelisäännöt: Tekoälyn käyttötarkoitus, tietoturva ja työkalut on sanoitettava auki. Työntekijällä on oikeus tietää, mitä tekoälyn sovelluksia voi käyttää ja miten.
- Priorisointi todeksi. Uutta ei voi oppia, ellei jostain vanhasta luovu. Johto näyttää esimerkillään, mistä tekemisestä voidaan luopua, jotta tekoälyn opettelulle jää aikaa.
- Oppiminen arkeen. Kokeilut tehdään nopeasti ja näkyvästi. Tiimit jakavat onnistumiset ja oivallukset, ja niistä muodostuu yhteisiä käytäntöjä.
Kun työn tekemisen ja uuden oppimisen perustasta on yhteisesti sovittu, voi syntyä se, mitä asiantuntijatyössä todella tarvitaan: autonomia ja hallinnan tunne. Kun tekoäly hoitaa rutiinit ja toimii henkilökohtaisena sparraajana, asiantuntija saa keskittyä ajattelua ja luovuutta vaativiin tehtäviin ja ihmisten kanssa työskentelyyn.
