Hyvinä viime aikojen askeleina tasa-arvon toteuttamisessa voidaan pitää translainsäädännön uudistamista sekä perhevapaauudistusta. Kumpikin tosin edellyttää tilanteen seuraamista. Erityisesti perhevapaauudistuksen osalta on jo nähtävissä, että lainsäädännössä ei osattu huomioida täysin kaikkia kysymyksiä muun muassa syrjintäkieltojen näkökulmasta. Ammattiliittojenkin valppautta vaaditaan.

Hyvänä voi pitää myös sitä, että niin työelämässä kuin muillakin elämänaloilla tapahtuva seksuaalinen häirintä tunnistetaan paremmin ja siitä uskalletaan puhua. Tämän osoittaa viimeisen vuoden aikana käyty julkinen keskustelu. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolailla kielletty. Työnantajalla on lisäksi erityinen velvollisuus selvittää ja puuttua häirintään.  Tämän toimintavelvollisuuden laiminlyönti on syrjinnän muoto, joka synnyttää häirintää kokeneelle oikeuden hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta. Tasa-arvovaltuutettu on pitänyt tärkeänä erityisesti sitä, että työnantaja pyrkisi estämään häirintää ennalta tasa-arvosuunnittelun avulla. Jokaisella työpaikalla tulisi olla työntekijöiden käytettävissä toimintaohjeet häirintätilanteiden ehkäisemiseksi ja niiden selvittämiseksi.

Tasa-arvoa ei tule pitää itsestäänselvyytenä eikä tulisi tehdä sellaisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja, jotka uhkaavat lisätä syrjinnän mahdollisuutta ja heikentää sukupuolten tasa-arvoa. Erityisen huolissaan voi olla suunnitelmista heikentää määräaikaisten asemaa, kun sitä tulisi pikemminkin parantaa tarkentamalla lainsäädäntöä raskaussyrjinnän kiellon osalta. Tasa-arvovaltuutettu on lisäksi esittänyt vakavan huolensa myös lainsäädäntösuunnitelmista, joilla tosiasiallisesti heikennettäisiin mahdollisuuksia tasoittaa sukupuolten palkkaeroja.

On myös hyviä mahdollisuuksia edetä tasa-arvon toteuttamisessa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on ilmaistu halu etsiä keinoja puuttua raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Tältä osin voi toivoa hallitukselta korkeaa tavoitetasoa.

Se, että tasa-arvolakia koskevia syrjintäriitoja viedään tasa-arvovaltuutetun tekemien selvitysten mukaan tuomioistuimiin varsin vähän, ei tarkoita sitä, etteikö näitä riitoja esiintyisi. Enemmänkin se tarkoittaa sitä, että vuosikausien pitkä ja raskas oikeudenkäynti on vaihtoehto vain harvoille.  Todellisuudessa syrjintään puuttuminen vaatisi syrjintää kokeneen oikeussuojan vahvistamista usein eri toimin.

Riittävää kunnianhimon tasoa tasa-arvon edistymiseksi vaatii myös EU:n palkka-avoimuusdirektiivin voimaan saattaminen. Erityisesti tulisi lisätä palkka-avoimuutta, joka on edellytyksenä palkkasyrjintään puuttumiselle. Palkkakartoitusvelvoitteita ja henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia tulisi täsmentää. Lainsäädäntöön tulee lisätä samapalkkaisuuden määritelmä. Eduskunta on jo keväällä 2022 edellyttänyt samanarvoista työtä koskevan määritelmän laatimista tasa-arvolakiin lisättäväksi. 
Työn vaativuuden, eli samanarvoisuuden, arvioiminen eri aloilla tulee edellyttämään myös liittojen aktiivista osallistumista työhön erityisesti naisten palkkauksen parantamiseksi.

Hyvää naisten oikeuksien päivää!

Kirjoittaja on tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja.