Suomen työmarkkinoilla määräaikaiset työsuhteet ovat jo nyt naisten arkea. Lähes 60 prosenttia kaikista määräaikaisissa työsuhteissa olevista on naisia, ja 25–29-vuotiaista naisista peräti 30 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä ei ole pelkästään heidän oma valintansa. Määräaikaisista työntekijöistä 71 prosenttia kertoo syyksi, ettei vakituista työtä ole tarjolla. Määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa olleet yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin.
Lainsäädäntöuudistukset uhkaavat lisätä työelämän epävarmuutta entisestään. Määräaikaisten työsopimusten salliminen ilman perusteltua syytä kasvattaa pätkätyöläisyyttä ja epävarmuutta työmarkkinoilla. Irtisanomissuojan heikentäminen altistaa erityisesti perhevapailta palaavat naiset työpaikan menettämiselle.
Hallituksen tilaaman ja juuri julkaistun 20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi -selvityksen (Rotkirch, 2024) mukaan työelämän epävarmuus ja määräaikaisuuksien ketjuttaminen lykkäävät perheellistymistä. Tutkimusten mukaan määräaikainen työ vähentää voimakkaasti syntyvyyttä lyhyellä aikavälillä. Tuoreen Tilastokeskuksen väestötutkimuksen tulosten perusteella raskaussyrjintää kokee Suomessa joka neljäs raskaana oleva. Määräaikaisessa työsuhteessa koetaan huomattavasti enemmän raskaussyrjintää, pelkoa tai muita kielteisiä asioita työelämässä kuin vakituisessa työsuhteessa. Yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Myös työtehtävien vaihtuminen vähemmän vaativiin ja urakehityksen hidastuminen ovat yleisiä.
Selvitykset osoittavat, että määräaikaisuuksien ja irtisanomissuojan heikennykset kohdistuvat naisvaltaisille aloille ja lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Samaan aikaan puolueet ovat ilmaisseet huolensa matalasta syntyvyydestä ja Orpon hallitus on perustanut työryhmän etsimään ratkaisuja tilanteeseen.
Jos todella halutaan tukea perheellistymistä ja naisten asemaa työelämässä, sen tulisi tehdä täysin päinvastaisia päätöksiä: rajoittaa määräaikaisuuksien ketjuttamista, vahvistaa työmarkkinoiden vakautta ja suojella perhevapailta palaavia työntekijöitä. Nyt se toimii juuri toisin – ja naiset maksavat siitä hinnan.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
