Tekoälyn vaikutukset ovat vielä avoinna, mutta epävarmuus heijastuu työntekijöiden tulevaisuudenuskoon. Pron puheenjohtaja Niko Simola nosti Yliopistopäivässä esiin jäsentutkimuksen tuloksen: neljännes yliopistoissa työskentelevistä vastaajista arvioi työpaikkansa katoavan tekoälyn vuoksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.
– Viekö tekoäly työt vai eikö se vie? Kukaan ei vielä varsinaisesti tiedä. Tähän mennessä maailmanhistoriassa uudet teknologiat ovat toki vieneet työpaikkoja, mutta samaan aikaan ne ovat myös luoneet työpaikkoja, toistaiseksi yleensä enemmän kuin hävittäneet, Simola sanoi.
Tekoäly ja työn muuttuminen puhuttivat päivän aikana laajasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Kristiina Kokko korosti puheenvuorossaan oman harkinnan ja kriittisen ajattelun merkitystä. Samoilla linjoilla oli myös Pron hallituksen jäsen Mats Kommonen.
– Jos joku prosessi automatisoidaan, se tarkoittaa, että prosessin loppukäyttäjä joutuu osaamaan yhä enemmän ja enemmän, Kommonen sanoi ja toivoi henkilöstölle enemmän aikaa ajatella arjessa.
Perinteinen Yliopistopäivä kokosi noin 60 yliopistojen prolaista henkilöstöedustajaa sekä työnantajan ja yhteistyötahojen edustajaa Helsinkiin keskiviikkona.
Yliopistot edelläkävijöinä
Yliopistojen rooli tiedon luojana ja tulevaisuuden suunnannäyttäjänä korostui päivän aikana. Simolan mukaan yliopistoja ja tutkittua tietoa tarvitaan entistä enemmän yhä epävarmemmassa maailmassa.
Yliopistot voivat uudistaa myös työelämän käytäntöjä. Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen nosti esimerkiksi yliopistojen työehtosopimuksen perhevapaauudistuksen, jossa synnyttävälle ja ei-synnyttävälle vanhemmalle sovittiin yhtäläinen oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen.
– Me teimme sen ensimmäisenä Suomessa, Salonen hymyili.
Hän pohti myös laajemmin työehtojen kehittämistä ja toivoi esimerkiksi työehtosopimukseen selkeämpää kieltä, jotta jokainen ymmärtäisi helposti omat työehtonsa.
Tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä
Yliopistojen rooli ja merkitys puhuttivat paneelissa, jossa etsittiin yhteisiä vahvuuksia ja yhä vahvempaa yhteistyötä yliopistomaailmaan. Paneeliin osallistuivat johtaja Antti Hakala Prosta, toimitusjohtaja Jenni Järvelä Sivistasta, valtiosihteeri Kristiina Kokko opetus- ja kulttuuriministeriöstä, toiminnanjohtaja Tarja Niemelä Professoriliitosta, koulutusasiantuntija Riina Nousiainen STTK:sta ja vararehtori Pasi Raiskinmäki Jyväskylän yliopistosta.
Keskustelussa korostui, miten yliopistot vahvistavat osaamista ja hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen nähtiinkin investointina tulevaisuuteen. Samalla muistutettiin, ettei laadukasta tutkimusta ja osaamista synny ilman hyvinvoivaa henkilöstöä. Myös uuden oppimiselle tarvitaan aikaa työn arjessa.
Panelistit toivoivat lisää yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välille, yliopistojen johdon ja henkilöstön kesken sekä koko korkeakoulukentälle. Vuoropuhelu lisää ennakoitavuutta ja rakentaa yhä vahvempaa luottamusta yliopistomaailmassa.
Tekoäly muuttaa työtä, mutta yliopistojen tulevaisuus ei ratkea vain teknologialla. Siihen tarvitaan aikaa oppia, rohkeutta uudistaa työtä ja yhteistyötä yli henkilöstöryhmien rajojen. Yliopistojen tulevaisuutta rakentavat vahvasti ihmiset ja heidän osaamisensa sekä se, miten eri osaajat tekevät työtä yhdessä.
Kuva: Yliopistopäivä kokosi noin 60 yliopistojen asiantuntijaa Helsinkiin.
