Sähköposti asiakkaalle saksaksi. Kokous oman talon väen englanniksi. Näin asiakaspalveluvastaava Krista Tuomainen käyttää vieraita kieliä työpäivänsä aikana työvaatteita valmistavassa Leijona Groupissa.

– Englanti on koko konsernin kieli ja sitä tulee puhuttua ihan joka päivä. Saksaakin käytän lähes päivittäin asiakkaiden kanssa, Tuomainen kertoo.

Hyvän kielitaidon perustan hän sai opiskellessaan saksan kääntämistä ja tulkkausta yliopistossa.

Kielitaito on asiantuntijalle itsestäänselvyys

Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden päällikön Matti Koskisen mukaan sujuvasta englannin kielen taidosta on tullut asiantuntijoille ja esimiehille työelämässä itsestäänselvyys. Enää rekrytoinneissa hyvää englannin taitoa ei lasketa hakijalle eduksi, vaan työnantaja odottaa kaikkien osaavan kieltä.

– Englanti työkielenä yleistyy työpaikoilla koko ajan. Etenkin monikansallisissa yhtiöissä on paljon projekteja, joissa englanti on ykköskieli. Toisaalta vielä on melko harvinaista, että englanti olisi pääasiallinen työkieli Suomen toimipisteissä, Koskinen sanoo.

Englanti työkielenä yleistyy työpaikoilla koko ajan. 

Toimintakielenä englanti

Prolaisista toimialoista englannin merkitys näkyy vahvimmin it-alalla. Tietotekniikan sanastosta suuri osa on englanninkielistä eivätkä suomenkieliset vastineet tunnu oikein luontevilta tai niitä ei edes ole.

Koskinen kertoo kuulleensa it-ammattilaisilta tarinoita, joissa kesken kokouksen joku on havahtunut siihen, että palaverissa kaikki puhuvat englantia, vaikka kaikki osallistujat puhuvat suomea äidinkielenään.

It-alan lisäksi englantia käytetään paljon yhtiöissä, jotka käyvät kansainvälistä kauppaa.

Englannin merkitys näkyy vahvimmin it-alalla.

Englannin yleistyminen ei ole jäänyt vain yksityiselle sektorille.

– Esimerkiksi Espoon kaupunki on luvannut, että tulevaisuudessa kaikki kaupungin palvelut pitää saada myös englanniksi, Koskinen huomauttaa.

Ruotsin merkitys vähentynyt

Englannin nousu nykyiseen asemaan suomalaisessa työelämässä on tapahtunut vähittäin. Vielä parikymmentä vuotta sitten kielen asema ei ollut yhtä merkittävä.

– Ikäpolvien välillä on eroa. Varttuneet eivät ole eläneet samalla tavalla englannin läpitunkemassa maailmassa kuin nuoret. Nuoret polvet saattavat suorittaa osan opinnoistaan englanniksi, opinnäytetyötkin kirjoitetaan usein samalla kielellä. Heille englanti on tuttu jo lapsuuden televisiosta ja peleistä, Koskinen summaa.

Samaan aikaan, kun englanti on vahvistunut, on ruotsin asema liiketalouden kielenä heikentynyt.

Tosin pohjoismaista yhteistyötä tekevissä yhtiöissä ruotsi on yhä tärkeä kieli. Samoin ruotsinkielisillä seuduilla ruotsi on yhä vahva. Koskinen mainitsee esimerkkiyhtiöinä Ålandsbankenin ja tammisaarelaisen Idon.

Venäjää, kiinaa ja espanjaa

Vaikka englannin asema on aina vain vahvistunut, riittää Koskisen mukaan työmarkkinoilla kysyntää myös hieman harvinaisempien kielten osaajille.

Venäjän, espanjan, ranskan tai vaikkapa kiinan taitaminen saattaa hyvinkin avata toimihenkilölle  mielenkiintoisia työmahdollisuuksia.

– Esimerkiksi espanjalaisten, ranskalaisten ja italialaisten keskuudessa sujuva englannin kielen taito ei ole niin tavallista kuin Suomessa. Heidän kanssaan pääsee liiketoimissa pidemmälle, jos osaa heidän äidinkieltään, Koskinen huomauttaa.

Hän tähdentää, että kielitaidosta on hyötyä, vaikka oma osaaminen ei riittäisi keskusteluun teknisistä yksityiskohdista tai liikeneuvotteluiden mutkikkaiden juridisten kiemuroiden puimiseen. Jo pelkkä jutustelu illallisella liikekumppanin äidinkielellä voi avata kansainvälisessä kaupassa uusia ovia.

Työmarkkinoilla riittää kysyntää myös hieman harvinaisempien kielten osaajille.

Koskinen nostaa esiin etenkin espanjan merkittävänä maailmanlaajuisena kielenä. Samoin kiinan puhujia on nykyisin kaikkialla maailmassa Yhdysvalloista Aasiaan.

Kovin suomalaisillakin työpaikoilla saattaa olla tarvetta muillekin vieraille kielille kuin englannille. Esimerkiksi rakennusalalla on yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Paljon tekijöitä tulee Ukrainasta, Puolasta ja Valko-Venäjältä. Etenkin suurilla työmailla venäjän taito voi olla rakennusmestarille merkittävä etu.

Käännösohjelmat eivät riitä

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttanut nykylukiolaisten vähentynyt into opiskella vieraita kieliä. Entistä harvempi opiskelee muita kieliä kuin englantia ja ruotsia.

Koskista kehitys huolettaa.

– Vaikka erilaiset käännösohjelmat kehittyvät tulevaisuudessa, en usko, että ne koskaan korvaavat kielitaitoa. Jos palavereissa ja työyhteisössä turvautuisi koko ajan käännösohjelmaan, jäisi varmasti hieman ulkopuoliseksi. Toisaalta käännösohjelmat tuskin koskaan pystyvät tulkitsemaan täydellisesti asiayhteyksiä. Väärinymmärryksiä syntyy, Koskinen pohtii.

Vieraita kieliä harjoitellessa opiskelee samalla myös vierasta kulttuuria ja erilaisia kulttuurisia merkityksiä. Näitäkään ei käännösohjelma pysty välittämään.

Täysin kielitaidottomalle käännösohjelmat voivat Koskisen mukaan kuitenkin olla oiva apu vaikkapa lomamatkalla.

Tuomainen on Koskisen kanssa samaa mieltä.

– Käännösohjelmalla ei voisi korvata kielitaitoani. Työ asiakkaiden kanssa on aina interaktiivista. Jotain kommunikoinnista puuttuisi, jos turvautuisi käännösohjelmiin. Kone ei tunnista sävyeroja ja idiomeja, vaan kääntää vain sanasta sanaan, hän sanoo.

Miten kehittää kielitaitoa?

Entä mitä pitäisi tehdä, jos haluaisi kehittää omaa ammatillista osaamistaan opiskelemalla vierasta kieltä.

Koskinen neuvoo ottamaan opintohaaveensa esiin esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa tai osaamiskartoituksissa.

– Työnantajat suhtautuvat tällaisiin suunnitelmiin vaihtelevasti. Aina vieraan kielen taidosta ei välttämättä ole suoranaista hyötyä henkilön senhetkisissä työtehtävissä. Hyöty voi tulla esiin vasta tulevaisuudessa, hän sanoo.

Kielten opiskelu voisi olla myös yksi tapa pitää yllä työhyvinvointia.

Koskinen huomauttaa, että kielten opiskelu voisi olla myös yksi tapa pitää yllä työhyvinvointia.

– Samaan tapaan kuin työnantajat jakavat liikuntaseteleitä, voisi jakaa myös oppimisseteleitä, hän visioi.

Vapaa-ajalla kielten opiskeluun on lukuisia mahdollisuuksia. Tarjolla on monenmoisia kursseja ja materiaaleja, mobiilisovelluksiakin.