Pro Uutiset / Tiina Pelkonen, julkaistu Pro-lehdessä 20.9.2017
Työuupumus kehittyy hitaasti pitkittyneen työstressin myötä. Ensin tulee stressioireita kuten unettomuutta, ahdistusta, päänsärkyä, ihoreaktioita. Sitten voimat loppuvat kokonaan ja tulee pysähdys.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen haastatteli työuupuneita väitöskirjaansa:
– Työntekijät ovat liiankin sopeutuvia. Lyhytkestoisina stressioireita siedetään.
Huolestuttavaa Hakasen mielestä on, että stressiä on alettu parinkymmenen viime vuoden aikana pitää ikään kuin työhön kuuluvana asiana.
Hänen mukaansa kyse on tasapainosta työn vaatimusten ja siitä saadun vastineen välillä. Väsymys ja stressi eivät välttämättä johda työuupumukseen, jos tehtävät ovat sopivan haastavia ja innostavia, johtaminen on hyvää ja työssä saa palautetta, arvostusta sekä kivan työyhteisön.
Työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen Prosta luetteli tekijöitä, jotka kallistavat vaakaa toiseen suuntaan:
– Aivoja kuormittavat erityisesti jatkuva kiire, pakko olla tavoitettavissa koko ajan, vaikutusmahdollisuuksien puute, tietotulva ja vaikeat vuorovaikutustilanteet töissä.
Myös tietynlainen temperamentti ja ajatusmallit altistavat työuupumukselle.
– Ei pidä vaatia itseltään liikaa ja olla itselleen armoton, Luukkanen lisää.
Korkea aika pysähtyä
En nykyisin jaksa tavata ketään illalla enkä viikonloppuisin. En käy enää salilla enkä valokuvauskurssilla, hädin tuskin kaupassakaan.
Uupunut ihminen alkaa pikku hiljaa vähentää elämästään asioita, jotka ovat ennen olleet tärkeitä. Asiakkaisiin ja työtovereihin otetaan etäisyyttä eikä ole energiaa kohdata ihmisiä vapaa-ajallakaan.
– Se on selvä osoitus siitä, että olisi korkea aika pysähtyä, Jari Hakanen sanoo.
Työkaverit intoilevat kuka mistäkin. Minä huomaan tyrmääväni palavereissa kaikki ehdotukset, ja muut ovat alkaneet katsoa minua pitkään.
Ajan myötä työuupumus näkyy kyynisyytenä. Taustalla on ollut halu tehdä työnsä hyvin. Jos töitä kuitenkin on liikaa, ei mikään aika riitä tuottamaan riittävän hyvää jälkeä ja laatua. Silloin työn ilo ja merkityksellisyyden kokemus katoavat.
Työuupumus vai masennus?
Työuupumuksen ja masennuksen käsitteissä on merkittävä ero, koska vain masennus luokitellaan sairaudeksi.
Jos lääkäri määrää sairauslomaa työuupumuksen johdosta, sairauslomatodistuksen diagnoosikoodin ensimmäinen kirjain on Z. Se kertoo, että Kela ei välttämättä maksa työnantajan hakemaa päivärahaa sairauspoissaolon omavastuuosuuden ylittävästä osasta.
Työuupumus liittyy työhön ja työympäristöön. Siksi sitä myös tulee hoitaa puuttumalla ensisijaisesti työn organisointiin, työilmapiiriin sekä työn määrään ja sisältöön. Masennuksen hoidon kohteena on siihen sairastunut henkilö.
Pitkään jatkunut työuupumus voi kuitenkin johtaa masennukseen, joka luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. Myös masennus voi johtaa työuupumukseen. Työterveyshuollossa osataan tunnistaa, kummasta on kysymys ja ratkaista, miten ongelmaa lähdetään ratkomaan.