Pro Uutiset
Sihteerin työsuhde purettiin koeajan lopulla. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan korvaamaan kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan summan sekä 8 000 euron hyvityksen yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä terveydentilan perusteella.
– Poikkeuksellinen tuomio. Käräjäoikeus otti rohkeasti kantaa sisäilmaongelmiin ja sairauteen koeajan purkuperusteena, toteaa lakimies Anna-Leena Virtanen Ammattiliitto Prosta.
Työhöntulotarkastuksessa sihteeri oli todettu terveeksi ja työhön sopivaksi. Hänellä oli aiemmasta kodistaan homealtistus, josta hän oli kertonut avoimesti työterveyshoitajalle.
Työt sai aloittaa vasta kun työhöntulotarkastus oli tehty.
– Urheilen, olen hyväkuntoinen ja elän terveellisesti. Työterveystarkastuksessa mitatut veriarvot olivat kunnossa, sihteeri kertoo.
”Olin onnellinen hyvästä työtiimistä”
Asiakaspalvelu oli ennestään tuttua, ja sihteeri oli tehnyt samaa työtä aiemminkin samalla tietokoneohjelmalla, jota harva osaa käyttää.
– Työt oli kiva aloittaa ja olin onnellinen hyvästä työtiimistä. Tulin hyvin juttuun työkaverien kanssa.
Ensimmäisen työpäivän aikana sihteerillä alkoi päänsärky, vesi valui silmistä ja kurkkua ja keuhkoja särki. Kotona olo helpotti ja hän päätteli oireiden olevan vain alkavaa flunssaa. Seuraavana päivänä töissä kurkku oli taas karhea, pääkipu palasi ja hän kertoi työkavereille flunssaepäilystä.
– Työkaverit ihmettelivät, eikö minua ole varoitettu, että täällä on monen vaikea hengittää. Työntekijöitä oli samasta syystä siirrettykin työpisteestä toiseen.
Työpaikka ei sijainnut aivan tavanomaisissa toimistotiloissa, vaan työpaikan arkisto esimerkiksi sijaitsi tilojen yhteydessä olevassa kellarissa, jossa pahimmillaan oli ollut näkyvää hometta. Työnantaja oli jossain vaiheessa ohjeistanut työntekijöitä käyttämään hengityssuojainta kellarissa käydessään. Kellarissa oli myös ajoittain niin paljon vettä lattialla, että siellä olisi pitänyt käyttää kumisaappaita. Myöhemmin työntekijät tekivät oloista joukkovalituksen aluehallintovirastoon.
”Terveydentilasi ei kestä tätä rakennusta”
Kun sana sihteerin voinnista levisi, moni tuli yksitellen puhumaan omista oireistaan.
– Osa kertoi, että heitä oli painostettu olemaan hiljaa. Sisäilmaoireista puhuneille oli sanottu, että olet ainoa, joka oireilee ja vihjattu, että kenties ongelmat ovatkin korvien välissä.
Sihteerin keuhkoarvot romahtivat parin viikon jälkeen ja hän joutui sairaalan poliklinikalle astmakohtauksen takia. Lääkäri sanoi, että työpaikalle ei voi enää mennä.
– Viestittelin työpaikalle ja kysyin, voisinko tehdä etätyönä jotain muuta työtä, joista oli ollut puhetta työhaastattelussa. Olin jo aloittanut työn verkkosivujen uusimista varten ja olisin voinut jatkaa sitä etänä. Puhe oli ollut myös tapahtumajärjestämisestä, joista minulla on kokemusta, mutta sairastumisen jälkeen johtaja ilmoitti, ettei näitä tehtäviä enää ollut.
Etätyöhön vastattiin kieltävästi, eikä työpistettä voinut vaihtaa terveydelle turvalliseen paikkaan. Sihteeri sai kutsun keskusteluun johtajan kanssa.
– Soitin ammattiliittoon ja kerroin, että vaikuttaa siltä, että minusta halutaan eroon. Kerroin, että etätöitä ei anneta ja nyt sain kutsun kuulemistilaisuuteen, jossa keskustellaan työsuhteen jatkosta.
Pron työsuhdeneuvonnasta annettiin hyviä neuvoja ja Pron asiamiehen Timo Suron numero. Keskustelun jälkeen Suro ehdotti, että hän tulee mukaan työpaikalle kuulemistilaisuuteen.
Työsuhde purettiin kirjeellä
Kävi kuten sihteeri oli aavistanut. Työnantajalla oli ollut tarkoitus purkaa työsuhde, mutta koska Suro oli mukana ja toi esiin, että työturvallisuuslakia on nyt saatettu rikkoa, työnantaja jäi harkitsemaan asiaa. Myöhemmin tuli kirje, jolla työsuhde purettiin ja jossa vedottiin siihen, että sihteeri ei sopeutunut työhön eikä työympäristöön. Työnantajan mukaan koeajan tarkoitus ei toteutunut, koska asiakaspalvelusihteerin soveltuvuutta ei päästy arvioimaan sairauslomien takia. Häntä oli lähinnä ehditty perehdyttää tuleviin tehtäviin.
– Pron lakimies Anna-Leena Virtanen onneksi hoiti juttuni tehokkaasti ja hänen kanssa oli helppo tehdä yhteistyötä, sihteeri kertoo.
Käräjäoikeudessa työnantaja kiisti, että työpaikalla olisi sisäilmaongelma ja esitti näyttöä rakennuksessa tehdyistä tutkimuksista ja korjaustoimenpiteistä. Työnantaja oli tehnyt korjauksia työpaikalla vuonna 2013 sattuneen vesivahingon jälkeen, mutta käräjäoikeus katsoi ne riittämättömiksi ongelmaan nähden.
Työnantaja oli tehnyt sisäilmatutkimuksen, jota käräjäoikeus piti puutteellisena. Missään vaiheessa ei oltu selvitetty, onko rakennuksen rakenteissa kosteudesta johtuvaa, haitallista mikrobikasvustoa, vaikka kellarissa oli nähty hometta.
Käräjäoikeus tuomitsi syrjinnästä terveydentilan perusteella
Käräjäoikeuden tuomion mukaan työsuhde purettiin koeajalla epäasiallisella, syrjivällä perusteella ja vastoin yhdenvertaisuuslain kieltoa, joka kieltää työntekijöiden syrjimisen terveydentilan perusteella.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa erityisenä piirteenä oli Pron esittämä näyttö työpaikan rakennuksen kunnosta ja sisäilmaongelmista. Käräjäoikeudessa todistajat kertoivat rakennuksen huonosta kunnosta, työntekijöiden sairastelusta ja työnantajan välinpitämättömyydestä.
Käräjäoikeuden mukaan rakennuksessa on sisäilmaongelma, joka sairastuttaa työntekijöitä. Se, että työnantaja ei ole voinut tapauksen olosuhteissa selvittää kantajan soveltuvuutta asiakaspalvelusihteerin tehtävään, johtui työnantajan vastuulla olevasta asiasta. Koeaikapurulle ei ollut asiallista ja työsuoritukseen liittyvää perustetta.
Sisäilmaongelmat ovat hankala asia, joista harvoin tulee tuomio.
– Tässä tapauksessa oli syy-yhteys sairastumisen ja työtilojen välillä oli selvä ja se pystyttiin todistamaan. Hyväkuntoinen työntekijä muuttui täysin terveestä täysin sairaaksi. Asiasta saatiin lääketieteellistä näyttöä ja hänen lähimmistä työkavereistaan rohkeita todistajia. Lisäksi sihteeri oli maininnut homealtistuksesta jo työhöntulohaastattelussa ja kysynyt mahdollisista sisäilmaongelmista työhöntulotarkastuksessa, kertoo lakimies Virtanen.
”Olisi aika, että sisäilmaongelmat otetaan vakavissaan”
Asiakaspalvelusihteeri toivoo, että sisäilmaongelmat tunnettaisiin nykyistä paremmin. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työtilat eivät aiheuta työntekijän terveydelle vaaraa.
– Ihmisten terveydestä on kannettava vastuuta, hän painottaa.
Työntekijät ovat riippuvaisia palkoistaan ja he pelkäävät työnsä puolesta. Sihteerin työpaikalla oireilevia käskettiin olemaan hiljaa oireistaan.
– On aivan kohtuutonta, että ihmisiä kohdellaan näin, vaikka tiedetään, että työpaikalla voi sairastua.
Mitä kauemmin ongelma kielletään, sitä enemmän ihmisiä sairastuu.
Työpaikan työsuojeluun sihteeri pettyi pahasti.
– Vaikuttaa siltä, että siellä suojellaan vain työnantajaa ongelmilta, eikä työntekijöiden terveyttä.
Tuntuu, että asia otetaan tosissaan vasta kun joku päättäjä tai johtaja sairastuu.
Asian käsittely saattaa jatkua vielä hovioikeudessa, mutta sihteerin elämään lyhyt työrupeama jätti pitkän jäljen.
– Keuhkojen toipuminen on hidasta, syön lääkkeitä vielä vuosia.