Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan erityisesti muutaman kuukauden mittaiset perhevapaat voivat olla työnantajille hankalia järjestää. Vapaat ovat usein liian pitkiä siihen, että työtehtävät voitaisiin vain jakaa työtovereiden kesken, mutta liian lyhyitä sijaisen palkkaamiseen.
Isien perhevapaiden ajaksi ei usein palkatakaan sijaista. Tällöin työtehtävien jakaminen voi lisätä muun työyhteisön kuormitusta.
Tutkimuksessa haastatellut HR-ammattilaiset pitivät perhevapaan palkallisuutta tärkeimpänä konkreettisena keinona kannustaa myös ei-synnyttäviä vanhempia pitämään perhevapaita. Perhevapaista työnantajalle aiheutuvia kustannuksia merkittävämpinä nähtiin pitkän aikavälin henkilöstöhyödyt.
Yhteisiä toimintamalleja tarvitaan lisää
Työpaikoilta puuttuu edelleen systemaattisia ja kirjattuja perhevapaakäytäntöjä. Perhevapaaoikeuksista tiedottaminen on tavallista, mutta esimerkiksi esihenkilöiden kouluttaminen, lähtökeskustelut ennen perhevapaata ja perehdytys töihin palatessa ovat harvinaisempia käytäntöjä.
Myös ura- ja palkkakehityksen huomioiminen sekä yhteydenpito perhevapaan aikana jäävät usein vähäisiksi.
Esihenkilöillä on keskeinen rooli siinä, miten perhevapaat käytännössä toteutuvat ja millaiseksi työpaikan ilmapiiri muodostuu. Ilman yhteisiä toimintaohjeita työntekijän saama tuki voi kuitenkin riippua paljon yksittäisen esihenkilön tiedoista ja osaamisesta.
Perhevapaiden joustavista käyttötavoista, kuten osa-aikaisista tai useassa jaksossa pidettävistä vanhempainvapaista, työpaikoilla on vielä melko vähän kokemusta. Niiden järjestäminen voidaan kokea haastavaksi, mutta joustavuudessa nähtiin myös hyötyjä, kuten mahdollisuus pitää avainhenkilöitä mukana organisaation toiminnassa.
Perheystävällisyys on muutakin kuin perhevapaita
Tutkimuksen mukaan perheystävällinen työpaikka syntyy ennen kaikkea perhemyönteisestä kulttuurista, johdon sitoutumisesta ja käytännön joustavuudesta. Pelkkä myönteinen suhtautuminen ei kuitenkaan riitä, vaan tueksi tarvitaan yhteisiä toimintamalleja.
Perheystävällisyyden tavoitteita ja toimenpiteitä kannattaa kirjata esimerkiksi työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan ja niiden toteutumista seurata säännöllisesti. Käytännöissä pitäisi myös huomioida nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot ja elämäntilanteet, kuten työntekijöiden vastuu ikääntyneiden läheisten hoivasta.
Vuoden 2022 perhevapaauudistus ei tutkimuksen perusteella ole vielä muuttanut työpaikkojen toimintatapoja merkittävästi lakisääteisiä muutoksia laajemmin. Seuraava askel onkin tuoda perheystävällisyys nykyistä vahvemmin osaksi työpaikkojen pysyviä rakenteita ja käytäntöjä.
