23. kesäkuuta vietetään YK:n Public Service Dayta. Sen yhtenä teemana on tänä vuonna julkisen sektorin hätätila. Pro selvitti kyselyllä, miten hallituksen tekemät säästötoimet ovat vaikuttaneet valtiohallinnossa työskentelyyn Suomessa.
Kyselyssä oli kymmenen avointa kysymystä, joihin vastasi muutaman päivän aikana yli 200 valtiolla työskentelevää Pron jäsentä. Vastaukset maalaavat lohduttoman kuvan säästötoimien vaikutuksesta työhön ja työhyvinvointiin. Jutun sitaatit on poimittu kyselyvastauksista.
Virastoissa säästöt näkyvät muun muassa yksikköjen ja toimipaikkojen lakkautuksina ja palvelupisteiden lopettamisena. Moni vastaaja kertoi työmatkansa ja siten työpäivänsä pidentyneen tämän seurauksena huomattavasti.
”Toimipaikkojamme on lakkautettu kovalla kädellä, jotta saadaan säästöjä toimitilavuokrissa. Nykyinen työpaikkani sijaitsee 200 km päässä kotoa. Onneksi vielä tässä vaiheessa töitä saa tehdä etänä.”
Useissa virastoissa leikkaukset ovat merkinneet yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja rekrytointikieltoa.
”Yt:t on käynnissä ja tiedossa on, että irtisanomisia on tulossa – pahimmillaan ehkä koko yksikön lakkauttaminen.”
”Kun joku lähtee, niin työt jaetaan jäljelle jäävien kesken. Työmäärä lisääntyy.”
Kuormitus johtaa uupumiseen
Kun samat työt joudutaan tekemään entistä pienemmällä porukalla, heijastuu jatkuva paine jaksamiseen ja työhyvinvointiin, toisinaan myös työn laatuun. Virastojen tulostavoitteet ja lakisääteiset tehtävät ovat pysyneet samoina, vaikka tehtäviä tekemässä on entistä vähemmän käsipareja.
“Ei mitään mahdollisuuksia päästä tavoitteisiin mutta silti niihin pitää päästä. Työpäivän jälkeen on niin poikki, ettei jaksa enää kotona tehdä mitään. Viikonloppuisin ei palaudu työviikosta. Ihmiset ovat väsyneitä.”
”Kaikki stressi ja ei-motivoitunut olo tuottaa sairaspoissaoloja mikä taas kuormittaa töissä olevia. Kierre vaan jatkuu.”
”Työpaikalta on hävinnyt ilo. Mieliala on matalalla. Työpäivän jälkeen ei jaksa kuin rojahtaa sohvalle uupuneena.”
Tauotus unohtuu ja töitä tehdään omalla ajalla
Monen työhyvinvointia nakertaa huoli oman työpaikan säilymisen puolesta. Pelko yt-neuvotteluista saa jättämään kahvitauot väliin, syömään lounaan koneen ääressä ja jatkamaan töitä iltaisin ja viikonloppuisin.
”Osalla porukasta ja liian monella lounastauot ja muu työn tauotus jää pitämättä, kun yritetään olla ylitehokkaita. Jopa työajan ulkopuolella tehdään/seurataan työtä/ työjonoon tulevia palvelupyyntöjä ja muuta työtä ilman korvausta.”
”Voi olla, että monet yrittävät pelastaa virkansa ylisuorittamalla ja aiheuttavat itselleen merkittävää kuormitusta ja jopa työuupumuksen.”
Henkilöstömenojen lisäksi virastoissa pyritään nyt säästämään kaikesta mahdollisesta, aina matkabudjetista henkilöstöetuihin, koulutuksiin ja tarjoilukuluihin.
”Kaikista menoista, kahvituksista, palkitsemisista, yhteisistä tapahtumista on luovuttu.”
Virastojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Osa vastaajista kertoi, etteivät säästöt ole näkyneet heidän omassa työssään vielä mitenkään.
Virastoilta leikataan 0,7 miljardia euroa
Valtion virastojen toimintamenoista leikataan vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 0,7 miljardia euroa.
– Vastauksista näkyy, että ihmiset ovat tosi väsyneitä. Jos miettii, että tehdään virkavastuulla ihmisten elämiin vaikuttavia asioita, on ihmisten väsyminen ja uupuminen huolestuttavaa millä tahansa alalla, Pron valtion sopimusalavastaava Anna-Liisa Häkkinen sanoo.
Virkamiesten tunnollisuus johtaa helposti työaikaseurannan saldon kasvuun. Häkkisen mukaan se ei pidemmän päälle ole kestävä ratkaisu.
– Meidän kantamme on, että paitsi että nämä leikkaukset ovat isoja, ne on myös tehty liian nopealla aikataululla.
Käsittelyajat ja asiointimatkat pidentyneet
Monen virastossa työskentelevän työ ei suoraan näy kansalaisille tai yrityksille. Osa oli myös sitä mieltä, ettei säästöillä ole vielä ollut vaikutusta palvelujen laatuun, saatavuuteen tai käsittelyaikoihin.
”Pyrkimys on kaikesta huolimatta se, etteivät säästötoimenpiteet näkyisi asiakkaille.”
”Vielä ei ole, koska henkilöstö venyy ja hoitaa erinomaisesti työt.”
Suuressa osassa vastauksista kuitenkin todetaan, että asiakkaille säästöt näkyvät jo nyt muun muassa niin, ettei lakisääteisiä määräaikoja pystytä noudattamaan. Kiireessä myös mahdollisten virheiden todennäköisyys lisääntyy.
Toimipaikkojen sulkeminen on pidentänyt asiakkaiden asiointimatkoja ja tehneet ne monille iäkkäämmille henkilöille mahdottomiksi.
”Henkilöstöresurssit ovat niin pienet, että käsittelyajat venyvät suhteettoman pitkiksi. Saamme asiakkailta paljon kielteistä palautetta tästä asiasta.”
”Hakemusten käsittely on tarpeettoman hidasta. Asiakkaille aiheutuu kumuloituvia vaikeuksia, kun lupa-asiat eivät edisty; pankkiasioiden hoito sakkaa, henkilökortteja ei voi uusia, palkkojen maksaminen hankaloituu...”
Tulipalojen sammuttelua ja uuden työpaikan etsintää
Virkamiesten omaan työkuormaan säästöillä on ollut merkittävä vaikutus. Moni kokee, ettei voi tehdä niin laadukasta työtä, kuin oma ammattietiikka edellyttäisi.
”Epätoivo välillä valtaa kun ei voi tehdä työtään sillä tavalla kun haluaisi. Töitä tehdään tällä hetkellä sillä mentaliteetilla että sammutellaan vaan tulipaloja siellä täällä.”
”Taustalla painaa eettinen kuorma: jos jotain vähemmän tärkeää pitää jättää tekemättä, mitä se vähemmän tärkeä voi olla, onko työni joltain osin todellakin merkityksetöntä johdon mielestä? Käsittelemme heikompiosaisten asioita, virkavastuulla, mutta johto ei suostu avaamaan, mitkä niitä vähemmän tärkeitä ovat.”
Virkamiehet kertovat kokevansa riittämättömyyden tunteita sekä merkityksen tunteen ja motivaation katoamista. Epävarmuus ja stressi saattaa purkautua äreytenä kollegoita kohtaan.
”On tuntunut tosi pahalta, että tätä tekemistä ei tämän enempää arvosteta. Tämä on vaikuttanut suuresti jokaisen meidän jaksamiseen, mielialaan ja motivaatioon.”
”Työn ilo kadonnut. Työ on pelkkää selviytymistä päivästä toiseen.”
Osaajat karkaavat, luottamus rapautuu
Pidemmällä aikavälillä säästöjen uskotaan johtavan pitkiin sairauslomiin, työkyvyttömyyteen ja monien kohdalla työpaikan vaihtoon. Moni vastaajista kantaa huolta siitä, ettei valtio enää houkuttele nuoria työnantajana.
”Ne (hyvät) virkamiehet, jotka pystyvät, siirtyvät toisiin työpaikkoihin. Ei tällä tavalla rakenneta tulevaisuutta. Meillä on ollut todella hyvä julkishallinto, jonka myötä on saatu kehitettyä sujuvat käytännöt. Nyt tämä ajetaan alas.”
Virastoissa tehdään merkittävää työtä esimerkiksi uusintarikollisuuden ehkäisyn, yhteiskunnan turvallisuuden ja luonnon suojelemisen eteen. Moni pelkääkin valtion palveluista leikkaamisen näkyvän ennen pitkää kansalaisten luottamuksen vähenemisenä ja yleisenä yhteiskunnan turvattomuuden lisääntymisenä.
