Työehtosopimuksiin, tuttavallisemmin tesseihin, kirjataan nykyään muutakin kuin perinteisiä palkka- ja työaikamääräyksiä. Syy on yksinkertainen, työelämä ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet.
Viime neuvottelukierroksella kemian alojen tesseihin kirjattiin työnantajan velvollisuudesta tehdä kohtuulliset mukautukset vammaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi työssä. Vakuutusalalla tekoälyn käyttö tuotiin osaksi yhteistoimintaa, ja ICT-alalla työn tulevaisuutta pohditaan työryhmässä.
Kun työehtosopimuksiin ilmestyy kirjauksia esimerkiksi tekoälystä tai kohtuullisista mukautuksista, osa kohottaa kulmakarvojaan. Eikö työehtosopimusten pitäisi käsitellä palkkoja, työaikaa ja lomia, siis “oikeita” työsuhteen ehtoja? Mitä tekemistä algoritmeilla tai vammaisten työllistymisellä on niiden kanssa?
Työehtosopimus ei kuitenkaan ole vain hinnasto työstä. Se on pelisääntödokumentti siitä, miten työtä tehdään, johdetaan ja arvioidaan. Kun nämä muuttuvat, myös sopimusten on muututtava.
Työmarkkinaosapuolet ovat aina reagoineet tuotannon muutoksiin ja johtamisen tapoihin sekä niiden vaikutuksiin työntekijöihin. Aikoinaan neuvoteltiin koneistumisen ja myöhemmin tietotekniikan vaikutuksista työhyvinvointiin. Nyt neuvotellaan datasta ja algoritmeista. Viime kädessä tessien kirjauksissa on kyse siitä, säilyykö työntekijällä vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä myös silloin, kun työn organisoi järjestelmä. Se on jatkumoa, ei poikkeus. Se on ennakointia.
Lainsäädäntö kulkee usein jäljessä, mutta työehtosopimuksilla voidaan sopia alakohtaisesti tarkemmista pelisäännöistä, kuten läpinäkyvyydestä, koulutuksesta, uudelleensijoittamisesta ja siitä, ettei muutos tarkoita automaattisesti turvattomuutta.
Myös lainsäädäntövelvoitteiden kirjaaminen työehtosopimuksiin nostaa esiin niiden merkityksen. Varsinkin uudempi sääntely ei välttämättä ole kaikissa yrityksissä selvillä, ja epäselvyydet voivat synnyttää työpaikoilla turhia ristiriitoja. Samalla työntekijät saavat selkeämpää tietoa omista oikeuksistaan.
Kirjaukset eivät ole irrallisia lisäyksiä, vaan ne kytkeytyvät suoraan työn ehtoihin, työn sisältöön ja työntekijöiden asemaan. Jos työehtosopimukset eivät käsittelisi työelämää laajasti ja ajassa elävästi, ne olisivat irti todellisuudesta.
Kyse on lopulta työn tekemisen ehdoista muuttuvassa työelämässä. Työehtosopimuskirjauksilla voidaan ehkäistä ristiriitoja ennen kuin niitä syntyy, selkeyttää pelisääntöjä uusissa tilanteissa ja täydentää lainsäädäntöä. Siksi erilaisten asioiden kirjaaminen tesseihin ei ole sivujuonne, vaan looginen osa sopimisen ydintä.
Kirjoittaja on Pron sopimusalavastaava.
