Yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Myös työtehtävien vaihtuminen vähemmän vaativiin ja urakehityksen hidastuminen ovat yleisiä.
Syrjintä ei ilmene vain konkreettisina tekoina, vaan pelkästään sen pelko vaikuttaa toimintaan ja päätöksentekoon. Miltei puolet raskaana olevista kokee työelämässä raskauden tai perhevapaan vuoksi konkreettista syrjintää, pelkoa oman aseman vaarantumisesta tai jotain muuta kielteistä.
Konkreettista raskaussyrjintää kokeneiden osuus on pysynyt jokseenkin samana viimeisen 10 vuoden aikana. Sen sijaan pelko, että raskaus voi vahingoittaa asemaa työelämässä on kasvanut huomattavasti 17 prosentista 26 prosenttiin.
Pelko raskaussyrjinnästä on yleisempää korkeasti koulutetuilla ja valtiolla työskentelevillä.
Määräaikaiset työsuhteet kurittavat perheellistymistä
Raskaussyrjinnän seuraukset ovat moninaisia. Noin joka viides raskaussyrjintäkokemus on johtanut alan vaihtamiseen tai uudelleenkouluttautumiseen. Työstään raskaussyrjinnän vuoksi irtisanoutuneita oli noin 15 prosenttia raskaussyrjintätapauksista.
Syrjintää kokeneet kertoivat myös työmotivaation laskusta ja pettymyksestä työnantajaa kohtaan. Tyypillisiä seurauksia ovat myös esimerkiksi toivotusta lapsiluvusta luopumista, muutokset seuraavien raskauksien ajoittamisessa sekä moninaisia toimeentuloon, perhe-elämään ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia.
Määräaikaisessa työsuhteessa olevat saavat lapsia vähemmän kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. Lisäksi niissä koetaan huomattavasti enemmän raskaussyrjintää, pelkoa tai muita kielteisiä asioita työelämässä (59 %) kuin vakituisessa työsuhteessa (34 %).
Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. 20-34 -vuotiaista naisista 28 % on määräaikaisissa työsuhteissa.
Työelämän epävarmuuden lisääminen on lyhytnäköistä politiikkaa
Raskaussyrjintä työelämässä ei osoita katoamisen merkkejä. Sen mahdollistavat asenteet ja toimintatavat ovat edelleen voimissaan monilla työpaikoilla. Raskaussyrjinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä lainsäädännön tasolla sekä asennemuutosta ja tietoisuuden lisäämistä työpaikoilla.
Ennen kaikkea päättäjien tulee muistaa, ettei työ ole yksilön muusta elämästä erillinen osa-alue. Työelämään kohdistuvilla politiikkapäätöksillä on vaikutusta ihmisten elämään, haaveisiin ja perheellistymissuunnitelmiin.
Näiden tulosten valossa on huolestuttavaa, että Petteri Orpon hallitus suunnittelee monenlaisia työntekijöiden aseman heikennyksiä työmarkkinoilla.
Määräaikaisia työsuhteita voisi jatkossa solmia löyhemmin perustein, kun työnantajan olisi mahdollista tarjota enintään vuoden mittaista määräaikaista työsuhdetta ilman erillistä perustetta. Tähän asti peruste, kuten sijaisuus tai työn projektisidonnaisuus, on pitänyt olla kaiken mittaisissa määräaikaisuuksissa. Lisäksi irtisanomissuojaa aiotaan heikentää.
Hallituksen työelämän epävarmuutta lisäävät toimet sopivat erittäin huonosti yhteen tavoitteiden kanssa ehkäistä raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä edistää perheellistymistä ja syntyvyyttä.
Raskaussyrjintä on kielletty laissa ja ammattiliitoista saat apua raskaussyrjintätilanteissa.
Ammattiliitto Pro työskentelee joka päivä tasa-arvoisemman työelämän puolesta.
