Työ on tärkeää myös nuorille, mutta sukupolvet eivät ymmärrä riittävästi toisiaan, selvisi tutkimuksessa, jonka E2 Tutkimus, JHL, PAM, Pro, Paperiliitto ja Teollisuuden Palkansaajat julkistivat tänään.

Nuoret ja keski-ikäiset pitävät ansiotyötä tärkeänä. Yli puolet suomalaisista (54 %) kokee työnsä useimmiten innostavaksi ja palkitsevaksi. Työstään innostuneita on yhtä paljon nuorissa ja keski-ikäisissä. Haastatteluissa nuoret ja keski-ikäiset kertoivat kuitenkin, että eri ikäisten yhteistyössä on parannettavaa. Eri sukupolvien vahvuuksia pitäisi hyödyntää paremmin ja vähentää ikäryhmien välistä kilpailua.

- Vanhemmilla on työuralla kertynyttä tietotaitoa ja nuorilla luontaista kykyä oppia nopeasti. Molemmista on hyötyä esimerkiksi yhteisessä ideoinnissa ja ongelmanratkaisussa, sanoo ohjelmajohtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta.

Ikäsyrjintä huolettaa joka toista keski-ikäistä

Keski-ikäiset ovat selvästi huolissaan ikäsyrjinnästä ja asemastaan työmarkkinoilla. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen vähemmän koulutettu nainen arvioi: ”Mitä käy, jos 50+ ikäsenä vielä joutuis lähtemään pois työstään, niin mitä sitä löytäis enää sitte?”

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa sukupolvien yhteistyötä: - Työpaikoilla pitäisi nähdä paremmin sekä nuorten että varttuneiden osaaminen ja jakaa työtä kunkin voimavarat ja elämäntilanne huomioiden. Lähes puolet suomalaisista pelkää kuormittuvansa työssä liikaa, nuoret miettivät eläkkeitä Sekä nuoret että keski-ikäiset ovat ahdistuneita siitä, ettei huolelliseen työntekoon ole aikaa.

Lähes puolet pelkää kuormittuvansa liikaa

Lähes puolet suomalaisista (44 %) kokee työn niin vaativaksi ja kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa. Naiset (52 %) kokevat kuormitusta miehiä (38 %) useammin. Tutkimus nostaa esiin nuoria koskevia heikkoja signaaleja. Haastatteluissa osa nuorista toivoi voivansa irrottautua työelämän ”oravanpyörästä” ennen virallista eläkeikää.

 Osa nuorista on huolissaan eläketurvasta. Haastatteluissa he kertoivat etsivänsä yksilöllisiä säästämis- ja sijoitusratkaisuja, joilla turvata vanhuutta jo työuran aikana. Tieto havahduttaa pohtimaan, onko nuorten luottamus hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn turvata tulevaisuus horjumassa.

 - On hälyttävää, että nuoretkin kokevat kovaa kuormitusta samaan aikaan, kun heidän odotetaan jatkavan työelämässä pitkään ja kantavan vastuuta väestön ikääntyessä. Jatkuvaan kiireeseen pitää havahtua, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Teknologinen kehitys innostaa, työelämän eriarvoistuminen pelottaa

Yli puolet (61 %) suomalaisista uskoo työelämän hyötyvän lähitulevaisuuden teknologisesta kehityksestä. Pieni vähemmistö (9 %) ajattelee päinvastoin.

Kehitykseen liitetään haastatteluissa kuitenkin riskejä siitä, että työpaikat vähenevät ja ammattialat eriytyvät menestyviin ja taantuviin. Nuoria ja erityisesti keski-ikäisiä huolestuttaa myös kehityksen nopeus. Suomalaiset eivät siis suhtaudu teknologiseen kehitykseen varauksetta.

 Ammattiliittoja tuetaan, mutta uudistuksia vaaditaan

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista (69 %) pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena. Naisten (78 %) keskuudessa myönteinen suhtautuminen on yleisempää kuin miesten (61 %). Haastatteluissa sekä nuoret että keski-ikäiset kannustivat ammattiliittoja uudistumaan.

Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen, korkeasti koulutettu mies arvioi: ”Niiden pitäis [tulla] 2000-luvulle tai 2030-luvulle ja tähän työn muutokseen, mä en oikeestaan enää nää tarvetta tämmöisille isoille liitoille.”

Puolet (49 %) suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koronakriisi on osoittanut ammattiliittojen tärkeyden työttömyysturvan takaajina. Naiset erottuvat tässäkin miehiä ay[1]myönteisempinä.

- Selkeä enemmistö suomalaisista pitää ammattiliittoja tarpeellisina ja erityisesti tukea tulee naisilta. Tutkimus osoittaa, että uudistuksia kaivataan ja viesti siitä on syytä ottaa tosissaan, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Sopimista kannatetaan, tietoa kaivataan

Suomalaiset arvostavat sopimisen käytäntöjä, mutta järjestelmään kaivataan uudistuksia. Puolet suomalaisista (53 %) pitää työmarkkinajärjestöjen käymiä työehtosopimusneuvotteluita parhaana tapana huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. Alle viidennes (16 %) on toista mieltä.

Sopimista pidetään Suomeen sopivana käytäntönä. Nuori korkeasti koulutettu nainen arvioi haastattelussa: ”Kyl se mun mielestä on tarpeellinen, et kuunnellaan molempia osapuolia ja paljon.”

Kyselyn perusteella noin puolet suomalaisista (47 %) arvioi tuntevansa melko hyvin sopimisen perusteita ja kuudennes (17 %) arvioi tuntevansa niitä erittäin hyvin. Haastattelut paljastivat kuitenkin selkeää epävarmuutta tietämyksessä. Erityisesti nuoret arvioivat, että heidän ikäpolvensa tietää vain vähän ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla.

Kysely osoittaa, että arvioitu tietotaso on heikointa nuorten keskuudessa. Nuori korkeasti koulutettu mies sanoi haastattelussa: ”No mun mielestä tämän asian käsittelyä laiminlyötiin tosi paljon jo ihan yhteiskuntaopin tunneilla silloin 9-luokalla.”

 PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi tutkimustuloksia näin:

- Työmarkkina-asioiden ja ay-liikkeen heikko tuntemus tarkoittaa, että asioihin vaikuttaminen on vaikeaa. Erityisesti huolettaa nuorten vähäinen tietämys. Jos tietoa ei ole, nuoria voidaan kohdella huonosti ja heidän näkemyksensä voivat jäädä huomiotta sekä työpaikoilla että ammattiliittojen päätöksenteossa.

Suomalaiset arvostavat sopimisen käytäntöjä, mutta järjestelmään kaivataan uudistuksia.

”Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä” -raportissa vertaillaan nuorten ja keski-ikäisten näkemyksiä ja tarkastellaan sukupolvien välistä suhdetta. Tutkimuksen on tehnyt E2 Tutkimus. Hankekumppaneita ovat Teollisuuden palkansaajat sekä ammattiliitot JHL, PAM, Pro ja Paperiliitto. Tutkimus pohjautuu kysely- ja haastatteluaineistoihin.