Työhyvinvoinnin tilaa selvitettiin kyselyllä, johon vastasi lähes 2 500 elintarvikealan eri tehtävissä työskentelevää henkilöä: työntekijöitä, toimihenkilöitä, esihenkilöitä, johtoa ja työnantajia.
Tavoitteena oli hahmottaa kokonaiskuva alan työhyvinvoinnista. Lisäksi haluttiin kerätä hyviä käytäntöjä työolojen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Työhyvinvointia ja tuottavuutta koskevien käytäntöjen kartoittamisesta sovittiin keväällä 2025 solmituissa elintarvikealan työehtosopimuksissa. Kysely toteutettiin keväällä 2026 ja siinä olivat mukana työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL sekä palkansaajajärjestöt Ammattiliitto Pro, Meijerialan Ammattilaiset MVL, ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL.
Turvallisuuskulttuuri läpäisee työpaikat
Elintarvikealalla panostetaan merkittävästi työturvallisuuteen. Vastaukset viittaavat siihen, että turvallisuuskulttuuri ja -osaaminen ovat työpaikoilla olennainen osa arjen toimintaa.
Henkilöstö tuntee keskeiset turvallisuus- ja terveysvaarat ja arvioi työnantajan panostuksia työturvallisuuteen myönteisesti. Toimialojen välillä näkyy kuitenkin eroja työn fyysisessä kuormittavuudessa ja työoloissa. Fyysisesti raskas työ ja työpaikan erityislämpötilat korostuvat lihateollisuudessa ja leipomoalalla.
Toinen työhyvinvointia ja työkykyä selkeästi vahvistava voimavara on työyhteisöstä ja työn merkityksellisyydestä nouseva tuki työssä jaksamiselle. Kollegojen antamaa kannustusta, työn sosiaalisia ulottuvuuksia ja työskentelyä yhteiskunnallisesti tärkeällä alalla arvioitiin vastauksissa myönteisesti.
Suurin osa vastaajista luonnehti työkykyään vähintään hyväksi. Myös työn tavoitteiden selkeys ja halu jatkaa nykyisessä työpaikassa saivat suhteellisen hyvät arviot. Kyselyn valossa vaikuttaakin siltä, että elintarvikealan työpaikkojen arjessa on jaksamista tukevia tekijöitä, vaikka niiden rinnalla esiintyy myös kuormitustekijöitä.
Työhyvinvointia kehitetään yhdessä
Vastausten perusteella työhyvinvoinnin kehittämisessä on mahdollisuuksia erityisesti arjen johtamisen vahvistamisessa, työn organisoinnissa sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös työn fyysisen ja henkisen kuormituksen hallintaan, työstä palautumisen tukeen, henkilöstön osallistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Näiden osa-alueiden vahvistaminen edistää työhyvinvointia, parantaa työkykyä, lisää työpaikkojen toimivuutta ja tukee yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Saatuja tuloksia hyödynnetään elintarvikealan työmarkkinaosapuolten jatkokeskusteluissa alan työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osapuolet selvittävät hyvinvointia, työkykyä ja tuottavuutta edistäviä yrityskohtaisia käytäntöjä ja arvioivat niiden laajempaa hyödyntämistä alalla.
