Hyppää pääsisältöön

Työllisyys on kovassa kasvussa

MIehet tarkastelevat mittaa.
Määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan työttömyys ei ole kuitenkaan helpottanut. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt rajusti.

Työllisyys on kovassa kasvussa

Julkaistu 07.09.2021 klo 07:40
Uutiset
Kirjoittanut
Tapio Rissanen
Määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan työttömyys ei ole kuitenkaan helpottanut. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt rajusti.

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä on yllättänyt taloustieteilijät. Se on ollut nopeampaa kuin edellisten vuosikymmenten kriiseissä ja näyttää kulkeneen toivotuinta V-muotoista käyrää.  Bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa koronaviruskriisiä edeltäneelle tasolle.

Pienemmälle huomiolle ovat jääneet työvoimassa tapahtuneet muutokset. Työllisyys alkoi kasvaa maaliskuusta 2021 alkaen voimakkaasti. Tuoreimpien työvoimatutkimuksen tietojen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 2 639 000, mikä on 86 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys on kasvanut jo koronaa edeltävää aikaa suuremmaksi. Työllisyysasteen trendiluku nousi edellisen vuoden heinäkuusta 2,8 prosenttiyksikköä ja vuoden 2019 heinäkuusta 1,2 prosenttiyksikköä 72,7 prosenttiin.

Luvut vaikuttavat lupaavilta. Työllisten määrä oli edellisen kerran vastaavalla tasolla kesällä 1990.  Tämän vuoden alussa kuitenkin muutettiin työllisten tilastointia. Uudistus vaikutti lukuihin niin, että aikaisempaan tilastointitapaan verrattuna työllisten määrä laski tilastoissa noin 30 000:lla ja työllisyysaste noin prosenttiyksiköllä. Voikin väittää, että työllisyys on nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin.

Hallitus kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Työllisyyden kehitys on ollut nyt niin reipasta, että heinäkuun työllisyysasteen trendiluvun mukaan tavoitteesta puuttuu enää 2,3 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin 60 000 työllistä lisää seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Toimialat toipuvat koronasta eri tahtiin

Lähes kaikilla toimialoilla työllisyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Monet koronasta kärsineet alat eivät ole kuitenkaan lähelläkään kahden vuoden takaista tilannetta. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa on edelleen työllisiä viidennes vähemmän kuin ennen koronaa. Työllisyyden kasvua  haittaa myös työvoimapula.

Useimmilla teollisuuden aloilla työllisyyden toipuminen on ollut vaisua. Poikkeuksen tästä tekee elintarviketeollisuus, jossa työllisiä on nyt lähes viidennes enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Työllisyyden kasvu ei ole kuitenkaan ollut vain toipumista koronaiskusta. Osalla aloista työllisyys kasvoi jo ennen koronaa ja on jatkanut kasvua siitä huolimatta. Työllisyys kasvoi yli kymmenen prosenttia 2019-2021 energia- ja vesihuollossa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, joka käsittää erilaisia tutkimus-, testaus- ja suunnittelutoimintoja sekä liike-elämän palveluja. Selvästi kasvavia aloja olivat myös koulutus sekä informaatio- ja viestintäala.

Määräaikainen ja osa-aikainen työ lisääntyi

Korona-aikana väheni ennen kaikkea epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien määrä. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet vähenivät 12 prosenttia edellisvuodesta. Jatkuvien kokoaikaisten työsuhteiden määrä laski vain prosentin.

Viimeisen vuoden aikana syntynyt työllisyyden kasvu on perustunut pääasiassa epätyypillisten työsuhteiden lisääntymiseen. Määräaikainen ja osa-aikainen työ lisääntyi viidenneksellä. Jatkuvissa työsuhteissakin kasvua syntyi vain osa-aikaisessa työssä.

Koronan luoma epävarmuus heijastuu edelleen syntyviin työpaikkoihin. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä jatkuvissa kokoaikaisissa työsuhteissa työskenteli 71 prosenttia palkansaajista ja 29 prosenttia epätyypillisissä työsuhteissa.

Työttömyys säilyy korkealla tasolla

Työllisyyden hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyys ei ole juurikaan hellittänyt. Heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2020 mennessä työttömyysasteen trendi nousi 6,7 prosentista 8,4 prosenttiin. Tästä se on laskenut viimeisen vuoden aikana vain puoli prosenttiyksikköä 7,9 prosenttiin.

Ilmiötä selittää henkilöiden siirtyminen työvoiman ulkopuolelta työvoimaan eli työllisiksi tai työttömiksi. Korona-aika on kurittanut monien taloutta ja työmarkkinoille hakeudutaan aktiivisemmin taloudellisesta pakosta. Toisaalta avautuvat työmahdollisuudet ovat rohkaisseet monia empiviä piilotyöttömiä liikkeelle työmarkkinoille.

Työvoiman ulkopuolella olevien osuudet laskivat sekä miehillä että naisilla kevään 2021 aikana. Kaikkein suurin muutos tapahtui 25-34 -vuotiaiden naisten ryhmässä, jossa työvoimaan kuuluvia on ollut selvästi saman ikäisiä miehiä vähemmän. Heinäkuusta 2020 heinäkuuhun 2021 tämän ikäryhmän naisista työvoimaan ulkopuolella olevien osuus laski 16 prosenttiin. Aiemmin se oli 25 prosenttia. Saman ikäisistä miehistä työvoiman ulkopuolella oli 13 prosenttia.

Nuoret, opiskelevat naiset ovat varmasti ottaneet työtä enemmän vastaan, kun sitä on tarjolla. Osittain muutosta selittää työvoimatilastoinnin uudistus, jossa suurempi osa vanhempainvapaalla olevista lasketaan mukaan työllisiksi.

Vanhemmuuteen liittyy myös toinen muutos. Näyttää, että viimeisen vuoden aikana myös pienten lasten kotihoito vanhempainvapaiden jälkeen on vähentynyt. Kelan lastenhoidon tukien saajia oli heinäkuussa 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

 

PItkäaikaistyöttömyys on kasvanut

 

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi rajusti

Pitkäaikaistyöttömyys alkoi kasvaa voimakkaasti koronakeväästä alkaen. Maaliskuusta 2020 heinäkuuhun 2021 pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 75 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 113 892.

Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt eniten nuorimmissa ikäryhmissä. Alle 35 vuotiailla pitkäaikaistyöttömyys yli kaksinkertaistui maaliskuusta 2020 heinäkuuhun 2021. 50 vuotta täyttäneillä kasvu oli 56 prosenttia. Heinäkuussa pitkäaikaistyöttömistä noin puolet oli 50 vuotta täyttäneitä ja alle 35-vuotiaita 21 prosenttia.

Tukitoimia tarvitaan edelleen

Koronakriisin vaikutus talouteen ja työllisyyteen näyttää jäävän lyhytaikaiseksi. Työllisyyden elpyminen on niin reipasta, että hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen hallituskaudella on mahdollista. Työllisyyskehitystä varjostaa kuitenkin se, että kasvanut työllisyys on perustunut pitkälti epätyypillisiin työsuhteisiin. Koronan luoma epävarmuus heijastuu vakinaisten työpaikkojen luomiseen. Tästä syystä taloudellisen kasvun takaaminen elvyttävin toimin on edelleen tarpeellista. Olennaista on saada vielä uinuvia aloja kasvuun mukaan.

Korona-aika on luonut työmarkkinoille monenlaista liikettä. Monet ovat aktivoituneet töihin. Osa on siirtynyt toiseen ammattiin, ja eräille aloille on syntynyt pulaa työvoimasta. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kasvanut jyrkästi. Nämä muutokset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia työllisyysasteen nostamiselle. Se vaatii tuekseen kuitenkin työvoiman kysyntää ja tarjontaa tasapainottavia toimia. Panostukset koulutukseen ja työvoimapalveluihin ovat avainasemassa. Ketään ei pitäisi jättää yksin tässä tilanteessa.