Hyppää pääsisältöön

Työn muutos ja pelisäännöt puhuttivat Yliopistopäivässä

Saija Kyllönen ja Elisa Hyytiäinen esiintyivät Yliopistopäivässä.
Korona-aika mullisti työnteon tapoja yliopistoissa. Työkulttuuri otti monia myönteisiä askeleitä eteenpäin. Kasvava hyvinvointivelka kuitenkin huolestuttaa.

Työn muutos ja pelisäännöt puhuttivat Yliopistopäivässä

Julkaistu 28.09.2022 klo 14:00
Uutiset
Kuvaaja Jari Härkönen
Korona-aika mullisti työnteon tapoja yliopistoissa. Työkulttuuri otti monia myönteisiä askeleitä eteenpäin. Kasvava hyvinvointivelka kuitenkin huolestuttaa.

Korona mullisti työntekoa ja asenteita yliopistoilla. Digiloikan lisäksi raja-aidat madaltuivat, hierarkia väheni ja ratkaisuhakuisuus kasvoi. Viheliäisen viruksen myötä työkulttuuri otti monia myönteisiä askeleitä eteenpäin. Luottamus lisääntyi ja monipaikkatyöstä tuli mahdollista useimmille.

- Me kaikki olimme samassa suossa, ja epävarmuus yhdisti meitä, yliopistojen neuvottelukunnan puheenjohtaja Saija Kyllönen ja varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen kuvailevat Pron Yliopistopäivässä. 

Poikkeusaika vaati joustamista ja uudenlaisia innovaatioita. Seurauksena ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hyvää, sillä kasvaneesta kuormituksesta on selviä merkkejä. Yliopistoilla jouduttiin soutamaan ja huopaamaan korona-aaltojen mukaisesti esimerkiksi opetuksen järjestämisessä.

- Osa yliopistolaisista työskenteli koko pandemia-ajan paikan päällä, mikä aiheutti stressiä. Kanssakäymistä jouduttiin rajoittamaan ja monen mielessä pyöri pelko tartunnasta, Hyytiäinen sanoo.

Koronavuosina kertynyt hyvinvointivelka huolestuttaakin yliopistolaisia. Palautuminen koronakuormituksesta ei ole päässyt alkamaan eikä stressi purkautumaan.

- Kuormitus näkyy, kun epävarmuus vaan jatkuu ja jatkuu, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoilla työskentelevät Hyytiäinen ja Kyllönen toteavat.

Yliopistot ovat tarjonneet henkilökunnalleen apua työhyvinvointiin, ja monet ovat työnantajien kädenojennuksiin tarttuneet. Paras lääke koronan kurittamille työyhteisöille olisi kuitenkin ennakoitava ja tavallinen arki.

- Nyt tarvitaan läsnäoloa ja aivan tavallista yhdessä tekemistä, Hyytiäinen sanoo.

Sairaana etäkokoukseen

Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun koronavuosina. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa sairauspoissaolot vähenivät selkeästi vuonna 2020 ja vuonna 2021 poissaoloja oli selkeästi vähemmän kuin ennen pandemiaa. Kotikonttoreissa työskentely ja korostettu käsihygienia eivät kuitenkaan selitä näin isoa muutosta.

Kyllönen ja Hyytiäinen ovatkin huolissaan siitä, tekevätkö ihmiset nyt etätöitä sairaina tai puolikuntoisina. Siinä missä työn sankarit raahautuivat ennen puolikuntoisina työpaikalle, he ovat nyt siirtyneet Teamsin tai Zoomin päähän. Huolena on se, johtaako kotona sairaana työskentely mahdollisesti entistä pahempiin sairauksiin jatkossa.

Parhaat pelisäännöt syntyvät yhteistyöllä

Paluuta entiseen ei ole eikä sitä Yliopistopäivässä haikailtukaan. Uuden rakentaminen vaatii kuitenkin aikaa, hyvää yhteistyötä ja selkeitä pelisääntöjä. Töiden ja tiimien välillä on isoja eroja. Osa työstä vaatii läsnäoloa, osa hoituu hybridisti tai etänä.  

- Erilaisten ratkaisujen analyysille ja pohdinnalle on annettava riittävästi aikaa. Yhteisön kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet olennainen osa uuden kulttuurin luomisessa, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin varapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom totesi.

Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.

- Yksi ratkaisu ei ole kaikille paras – hyvinvointia voi vahvistaa lähityö tai etätyö tai niiden yhdistelmä, Lindblom painotti.

Uudet työtavat vaativat joustavuutta myös toimitiloilta. Niiden pitäisi taipua niin kasvokkain kuin digitaalisesti tapahtuviin kohtaamisin. Työtilojen pitää tukea työn tekemistä, tehtiinpä sitä verkon välityksellä tai lähityönä. 

Kahtiajako on kasvanut

Paluu yliopistolle jakaa henkilöstöä kahteen leiriin. Osa on viihtynyt erinomaisesti etätöissä eikä kaipaa takaisin yliopistolle, kun taas toisia etätyö on kuormittanut ja järjestelyt ovat olleet hankalia esimerkiksi perhesyistä. Kyllösen ja Hyytiäisen mukaan kahtiajako on kasvanut ja sitä loiventamaan tarvitaan nyt henkilöstön hyvinvointia tukevia toimintatapoja.

Lisäksi työyhteisöt tarvitsevat yhdessäoloa ja yhteisiä hyviä hetkiä.

- Jos paluu tuntuu vaikealta, niin kannattaa muistaa, että yliopistolla on työkaveri, joka kaipaa juuri sinua, Saija Kyllönen hymyilee.

Kuvateksti: Saija Kyllönen ja Elisa Hyytiäinen kantavat huolta yliopistolla työskentelevien kasvavasta hyvinvointivelasta ja toivovat työyhteisöille tavallista sekä ennakoitavaa arkea koronavuosien jälkeen.

Ammattiliitto Pro järjestää vuosittain perinteisen Yliopistopäivän, joka kokoaa yhteen yliopistojen henkilöstön, työnantajien ja pääsopijajärjestöjen edustajia sekä poliittisia päättäjiä. Tänä vuonna teemana oli monimuotoisen ja muuttuvan työn arki yliopistoissa.