Vilkkaassa keskustelussa sivuttiin niin onnellisuutta, työpaikkakiusaamista, työuupumusta kuin myös sitä, mikä antaa voimavaroja työelämään. Yleisö pääsi kertomaan, mikä heille on tärkeintä työelämässä ja mihin he haluaisivat parannusta.

Kaikki panelistit kokivat ystävyyden merkityksen omassa elämässään isoksi.

–  Ystävä on kuin lämmin tupa talven keskellä, presidentti Tarja Halonen muotoili.

Somevaikuttaja Maiju Voutilaiselle ystävät ovat iso osa tukiverkkoa.

– Ystävät auttavat jaksamaan työssä, mutta on tärkeää, että myös työpaikalla on ihmisiä, joita voi kutsua ystäviksi. Se sitouttaa työhön ja motivoi, onnellisuusfilosofi  Frank Martela puolestaan kertoi.

Työpaikan ongelmiin reagoitava

Jopa 53 prosenttia työntekijöistä on havainnut kiusaamista työpaikallaan vuonna 2020. Luku on edelleen hälyttävän iso, vaikka pienenemään päin.

Keskeistä kiusaamiseen puuttumisessa – olipa kyse työpaikalla, julkisessa tilassa tai koulussa tapahtuvasta kiusaamisessa – on se, miten ympäröivä yhteisö siihen reagoi. Yhteisöllisyys ja välittämisen kulttuuri työpaikalla ovat omiaan tekemään työelämästä inspiroivaa ja työarjesta parempaa.

Työpaikalla havaitusta kiusaamisesta voi aina kertoa luottamushenkilölle tai työsuojeluvaltuutetulle.  Presidentti Halonen myös kehotti jokaista miettimään, kuinka osoittaa tukea kiusatulle.  

Nuorten tilanne huolestuttaa

Toinen iso ilmiö on työuupumus: joka päivä kymmenen henkeä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, moni heistä masennusdiagnoosin kanssa. 

 – Nuoret suorittavat elämää; opiskeluja, työtä ja ihmissuhteita. Jopa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut suoritus, Maiju Voutilainen totesi.

Lisäksi koronapandemia on tuonut lisäkuormaa nuorten arkeen.  Opiskelijoiden verkostot voivat jäädä pieneksi ja yksinäisyys vaivata, kun normaali opiskelijaelämä on mahdotonta ja monet kontaktit koneen päässä. Presidentti Halonen olikin huolissaan nuorista, jotka ovat aloittaneet opiskelunsa pandemia-aikana. 

Autonomian kokemus tärkeää

Panelisteja puhutti paljon työn murros, ja työelämän ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että autonomian kokeminen, se, että voi itse vaikuttaa, miten ja missä järjestyksessä töitään tekee, on tärkeää. Silti kaikkea ei voi  jättää yksittäisen työntekijän vastuulle: yhteiset pelisäännöt esimerkiksi siitä, milloin on oltava tavoitettavissa,  auttavat jaksamaan paremmin työelämässä.