Pro Uutiset
Työpaikkakiusaaminen on ongelma, joka syystäkin puhuttaa edelleen suomalaisessa työelämässä sekä ammattiliitoissa.
– Prossa käsitellään jäsenien kiusaamistapauksia viikoittain. Usein taustalla ja alkusyynä voi olla hyvinkin moninaisia asioita. Esimerkiksi väärinkäsitykset, mielipide-erot, kateus, työpaikan sisäiset ihmissuhteet tai heikko johtajuus voivat olla lähtökohtia työpaikkakiusaamiselle, kertoo työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen Prosta.
Esimies tuomittiin kiusaamisesta 60 päiväsakkoon ja 4 000 euron korvauksiin
Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisemassa tiedotteessa eritellään törkeää työpaikkakiusaamistapausta, jossa autoalan tarvikkeita kauppaavan yrityksen toimitusjohtaja kohteli työntekijäänsä epäasiallisesti ja syrjivästi vuoden 2015 aikana.
Tapahtumat olivat saaneet alkunsa siitä, kun työntekijä oli kuullut toimitusjohtajan sanoneen, että hänet pitäisi ampua. Tilanne kärjistyi työntekijän lähdettyä selvittämään asiaa, jonka jälkeen toimitusjohtaja muun muassa eristi, vähätteli sekä syyllisti työntekijää.
13.7.2018 Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi yrityksen toimitusjohtajan 60 päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä sekä pahoinpitelystä. Toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin lisäksi maksamaan työntekijälle psyykkisistä henkilövahingoista 3 000 euroa ja kärsimyskorvauksena 1 000 euroa.
”Valitettavasti hankaliakin kiusaamistapauksia tulee vastaan”
Edeltävän kaltaiset kiusaamistapaukset eivät valitettavasti ole poikkeuksellisia suomalaisessa työelämässä.
– Valitettavasti tiedotteen tapaus ei ole yksittäistapaus, vaan tämän kaltaisia tilanteita tulee vastaan silloin tällöin. Hankalimpia tilanteita ovat usein juuri pienet tai pienehköt yritykset, joissa kiusaajana toimii yrityksen omistaja. Tällöin asian käsittely voi johtaa jopa yhä hankalampaan tilanteeseen työpaikalla, kertoo Luukkanen.
Eri työpaikkojen kiusaamistapaukset sekä kiusaamisen muodot voivat olla hyvinkin erilaisia.
– Kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi herjaamisena, nimittelynä, huutamisena, uhkailuna, puhumattomuutena, vähättelynä, sosiaalisten suhteiden rajoittamisena, tiedon pimittämisenä tai kiusatun terveyden uhkaamisena tai hänen pakottamistaan terveydelle haitallisiin töihin.
Kiusaamisen ja satunnaisen epäasiallisen käyttäytymisen välinen raja on ajoittain häilyvä.
– Kaikki mikä ei miellytä ei ole kuitenkaan välttämättä lain tarkoittamaa häirintää tai syrjintää, joka edellyttää teoilta sellaista vakavuutta, että se on omiaan vaarantamaan työntekijän turvallisuuden ja terveyden. Näin ollen satunnainen epäasiallinen käyttäytyminen tai näkemyserot eivät ole pääsääntöisesti lain tarkoittamaa häirintää. Samoin esimerkiksi yksittäiset erimielisyydet eivät ole häirintää, vaikka niistä aiheutuisikin pahaa mieltä, Luukkanen muistuttaa.
Mitä tehdä kohdatessaan kiusaamista?
On hyvä miettiä etukäteen, miten tulisi toimia kohdatessaan kiusaamista työpaikalla. Jos työpaikalla havaitsee kiusaamista tai joutuu itse kiusatuksi, tulee asiaan puuttua mahdollisimman nopeasti.
– Ihan ensimmäiseksi kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian kiusaajalle, että ei hyväksy hänen toimintaansa ja pyytää häntä lopettamaan. Tueksi voi pyytää halutessaan luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Mikäli kiusaaminen jatkuu siitä huolimatta, tulee asiasta ilmoittaa omalle esimiehelle. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava kiusatulle, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä ja seurata näiden toimenpiteiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta, neuvoo Luukkanen.
Kiusaaja voi olla myös esimiesasemassa, mikä voi luoda tilanteesta entistä haastavamman.
– Mikäli kiusaaja on työpaikan ylintä johtoa edustava henkilö, kuten tiedotteen tapauksessa oli, tulee hänellekin ilmoittaa, ettei hyväksy epäasiallista kohtelua. Mikäli se ei auta, kannattaa asiasta ilmoittaa esimerkiksi yrityksen hallituksen puheenjohtajalle tai ottaa yhteyttä liittoon, jossa voidaan auttaa asian selvittelyssä. Vakavissa tilanteissa ei tarvitse odottaa teon jatkumista, vaan tilanteesta tulee ilmoittaa heti työnantajalle ja tarvittaessa poliisille. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi väkivaltaan tai tietyt seksuaaliseen ahdisteluun liittyvät teot.
”On hyvä, että epäasiallisen kohtelun seuraamuksia tuodaan julki”
Kiusaamiseen tuleekin aina Luukkasen mukaan puuttua ajoissa ja rohkeasti.
– On hyvä, että epäasiallisen kohtelun seuraamuksia tuodaan julki, jolloin yhä useammat ymmärtävät, että epäasiallinen kohtelu työpaikoilla todellakin on laitonta ja siitä voi seurata sanktioita. Säädökset koskevat myös työpaikan ylintä johtoa, kuten tässä tapauksessa toimitusjohtajaa. Asioihin kannattaa puuttua mieluiten ajoissa, koska pitkittyessään ne usein vain monimutkaistuvat.