Tekoäly on vyörynyt yliopistojen arkeen vauhdilla, jota kukaan ei osannut ennakoida. Samaan aikaan kun teknologia tuo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, työn muutos vaatii paljon uudenlaista osaamista ja avointa keskustelua. Eikä edelleenkään kukaan oikein tiedä, mitä tekoäly tuo seuraavaksi tullessaan.
Pron yliopistojen neuvottelukunnan puheenjohtaja Saija Kyllösen mukaan tärkeää on, että jokainen yliopistolainen kokee olevansa mukana muutoksessa. Tekoälyn vaikutuksia pitäisi käsitellä avoimesti henkilöstön ja sen edustajien kanssa, jotta ihmiset tietävät, mitä muutokset tarkoittavat heidän työssään.
Vaasan yliopiston rehtorin Minna Martikaisen mukaan muutos vaatii myös vahvaa yhteishenkeä ja luottamusta työyhteisössä. Sen tunnistamista ja tunnustamista, että asiasta ei tiedä tarpeeksi ja että tarvitsee siihen apua ja auttajaa.
– Ennen kaikkea tarvitaan yhdessä oppimista sekä halua oppia ja kehittyä eteenpäin. Organisaatioiden on yhdessä opittava jatkuvasti, Minna Martikainen totesi.
Samoilla linjoilla on Saija Kyllönen.
– Yliopistoissa on vahva teknologinen osaaminen ja halu oppia uutta. Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, mutta se ei voi olla yksittäisten työntekijöiden vastuulla, Saija Kyllönen sanoi.
Tekoälystä keskusteltiin eilen keskiviikkona Yliopistopäivässä, johon osallistui noin 60 henkilöä. Mukana oli yliopistojen prolaisia henkilöstöedustajia, työnantajan edustajia sekä muita yhteistyötahoja.
Rutiinitehtävistä aikaa vaativampiin töihin
Yliopistot hyödyntävät jo tekoälyä monipuolisesti opetuksessa esimerkiksi suunnittelussa ja materiaalien tuottamisessa. Jatkossa tekoäly jalkautunee myös yhä vahvemmin hallinnollisiin töihin, joissa käsitellään esimerkiksi suuria tietomassoja vaikkapa hakuvaiheen erilaisissa tarkastuksissa.
– Moni toivoo, että tekoäly helpottaa rutiinien hallinnassa ja vapauttaa aikaa monimutkaiselle ja vuorovaikutusta vaativalle työlle, Kyllönen kuvailee.
Toisaalta tekoäly herättää myös huolta. Tekoälyyn liittyy iso määrä oikeudellisia epäselvyyksiä, eettisiä ongelmia, tekijänoikeudellisia epävarmuuksia ja tietosuojahuolia. Yleisin huoli kuitenkin on, voiko tekoäly korvata minut työssäni?
Yliopistopäivän puheenvuoroissa toistui kuitenkin vahva viesti: tekoäly on hyvä apuri, mutta ihmistä se ei korvaa. Inhimillinen osaaminen, harkinta ja vuorovaikutus ovat ihmisten vastuulla, kun tekoäly täydentää ihmisen työtä.
– Tekoäly voi korvata ajatustyötä, mutta se ei ajattele eikä ymmärrä. Se ei tunne, ei ole työyhteisön jäsen eikä sillä ole vastuuta, Helsingin yliopiston professori Hannu Toivonen sanoi.
Yliopistopäivän anti olikin rohkaiseva. Asiantuntijoiden työt muuttuvat, mutta todennäköisesti mielekkääseen suuntaan. Yhteistyön ja osaamisen kehittämisen avulla tekoälystä saadaan arvokkaita apukäsiä yliopiston henkilölle.
– Yliopisto on ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutusta. Yliopistoa ei ole ilman ihmisiä, Kyllönen kiteytti päivän annin.
Pääkuvassa on Saija Kyllönen, joka Pron yliopistojen neuvottelukunnan puheenjohtaja.