Hyppää pääsisältöön

UPM määrää yksipuolisesti toimihenkilöiden tulevat työehdot

Metsäkoneen pyörät
– Tämä on vakava aloitus suomalaisen sopimuskulttuurin tuhoamiseksi. Lisäksi tämä on kova hyökkäys hyvinvointiyhteiskuntaamme vastaan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa.

UPM määrää yksipuolisesti toimihenkilöiden tulevat työehdot

Julkaistu 09.02.2021 klo 11:28
Uutiset
Kirjoittanut
Pro Uutiset | Pron tiedote 9.2.2021
Photographer Shutterstock
– Tämä on vakava aloitus suomalaisen sopimuskulttuurin tuhoamiseksi. Lisäksi tämä on kova hyökkäys hyvinvointiyhteiskuntaamme vastaan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa.

UPM on ilmoittanut eilen maanantaina 8. helmikuuta henkilöstölleen, ettei toimihenkilöille tehdä työehtosopimuksia paikallisesti, ei paikkakunnittain, ei työpaikoittain eikä tuoteryhmittäin. Vuonna  2022 UPM ilmoittaa keskustelevansa työehdoista vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

Toimihenkilöiden työehdot heikkenevät, kun työehtosopimuksista siirrytään vain lain määräämälle tasolle. Tämä tarkoittaa vuositasolla useiden tuhansien eurojen palkanalennuksia toimihenkilösopimuksissa olleille työntekijöille. Toimihenkilösopimuksissa olevat paremmat työehdot suhteessa ylempiin toimihenkilöihin lopetetaan.

– Tämä on vakava aloitus suomalaisen sopimuskulttuurin tuhoamiseksi. Lisäksi tämä on kova hyökkäys hyvinvointiyhteiskuntaamme vastaan. Toimihenkilöiden palkanosien merkittävät poistot vähentävät niin valtion kuin myös metsäteollisuuskuntien verotuloja, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

Suomalaisen työelämän säätely perustuu työlainsäädännön rinnalle neuvoteltavien työehtosopimusten työehtoihin. Alakohtaisiin työehtosopimuksiin on saatu yleensä sovittua monia lainsäädäntöä parempia määräyksiä ja määritelty myös vähimmäispalkkataulukot. Tästä syystä Suomessa ei ole lakisääteisiä minimipalkkoja, koska alimmat palkat on määritelty toimialakohtaisesti työehtosopimuksissa.                      

– Elinkeinoelämä on perustellut paikallisen sopimisen tarvetta työpaikkakohtaisten piirteiden huomioon ottamisella. UPM:n ilmoitus on todiste siitä, etteivät työnantajat ja omistajat halua sopia edes paikallisesti. Henkilöstöltä viedään kokonaan oikeus sopimiseen, tasavertaiseen palkkaukseen ja työehtoihin, Malinen sanoo.


Työntekijöillä oltava oikeus sopia työehdot kollektiivisesti tulevaisuudessakin

 

UPM ilmoitti kehittävänsä uudenlaisen henkilöstön edustusjärjestelmän.

– Tällaisia työnantajien perustamia työpaikkakohtaisia yhdistyksiä yritykset ovat ottaneet käyttöön diktatuurivaltioissa sekä kehittyvissä, köyhissä maissa. UPM:n toimintatavoista pitää olla huolestunut ei vain ammattiyhdistysliikkeessä, vaan koko suomalaisessa demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä, Malinen sanoo.

– UPM:n röyhkeä ilmoitus syrjäyttää työntekijöiden oma vapaaehtoinen järjestäytyminen tulee leviämään muihinkin yrityksiin ja henkilöstöryhmiin, jos ei heti niin vähitellen. Työntekijöille pitää lainsäädännöllä nopeasti turvata ja vahvistaa oikeus sopia työehdot kollektiivisesti tulevaisuudessakin, Malinen sanoo.

 

UPM lisää epävakautta työmarkkinoille

 

Toimihenkilöt ovat tilanteeseen pettyneitä. Paperiteollisuuden sopimusalavastaava Jari Uschanovin mukaan UPM:n toiminta lisää epävakautta työmarkkinoilla ja tekee yrityksestä vähemmän halutun työpaikan hyvin nopeasti.

–  Yrityksen kannalta on todella lyhytnäköistä pyrkiä sanelemaan työehdot niiden sopimisen sijaan. Yrityskohtaisen tai paikallisen sopimisen sijaan UPM:n pyrkimys päättää toimihenkilöiden työehdoista yksipuolisesti ei lisää alan asiantuntijoiden ja esimiesten kiinnostusta yritystä kohtaan.