Uteliaisuus on yksinkertaisesti ilmaistuna halua oppia. Tarkemmin ajateltuna se voi olla supervoima, joka tuo lisää potkua työelämään.

Psykologi ja valmentaja Hanna Siefen muistuttaa, että uteliaisuutta tarvitaan tietotyössä enemmän kuin koskaan.

– Työelämässä aika usein korostetaan sitä, että asioita osataan ja tiedetään. Mutta nykypäivän työelämässä ei voi luottaa vain tämän päivän osaamiseensa, koska huomenna haasteet voivat olla jo erilaisia. Jos uteliaisuus ja oppimisen halu loistavat poissaolollaan, oma osaaminen voi jäädä puolitiehen.

Uteliaisuudesta on valtavasti hyötyä työssä kehittymisen kannalta, oppimisen ilosta puhumattakaan.

– Nykyisen osaamisen ja uuden oppimisen suhde, siinä uteliaisuus on keskeinen tekijä. Miten hyödyntää vanhaa ja miten olla samalla utelias ja oppia uutta? Kun osaamisen ja oppimisen saa yhdistettyä, se voi olla parasta työhyvinvoinnin ja työsuorituksen tukemista.

Sisäsyntyinen uteliaisuus

Uteliaisuus on ihmisissä sisäsyntyistä.

– Lapsena on selviytymisen kannalta relevanttia hahmottaa ympäristöä ja maailmaa uteliaasti. Aikuisena taas halutaan näyttäytyä osaavina ja fiksuina, ei höpsöinä ja kyselevinä.

Siefen muistuttaa, että mieli on hanakka säästämään energiaa sieltä, mistä pystyy. Niinpä mieli ja aivot asettuvat esimerkiksi töissä helposti tutulle ”kaviouralle”, jota on helppo tallata.

Uteliaisuuden perusmekanismi on kuitenkin mielessä ennallaan. Sitä osaavat hyödyntää monet palveluntarjoajat.

– Tähän perustuvat esimerkiksi Netflix tai klikkiotsikot. Ne osaavat jättää sopivia tietoaukkoja, jotka ruokkivat ihmisten halua saada tietää vastauksia.

Niinpä katsotaan seuraava jakso tai klikataan vetävän otsikon taakse, vaikka artikkeli ei muuten edes kiinnostaisi. Jos samanlaisen uteliaisuuden pystyy herättämään töitä kohtaan, voi siitä seurata monenlaista hyvää.

Heräävä ja sinnikäs uteliaisuus

Siefen erottaa uteliaisuudesta kaksi eri muotoa. On heräävä uteliaisuus eli miten olla läsnä tässä hetkessä ja ottaa vastaan uusia tietoja. Toisaalta on sinnikäs uteliaisuus, joka on asioihin pureutuvaa, syventävää tiedonjanoa.

– Heräävä uteliaisuus nostattaa kysymyksen siitä, voisiko jokin olla kiinnostavaa. Sinnikäs uteliaisuus auttaa syventymään tiettyyn asiaan perusteellisemmin.

Sinnikäs uteliaisuus auttaa keskittymään silloinkin, kun heräävä uteliaisuus on kadonnut.

– Vaikka arkiset oivallukset ovat ihania, sinnikäs pulman ratkaisu tuo eri tyyppistä onnistumisen ja oppimisen iloa. Molemmat uteliaisuudet ovat tärkeitä.

Sopiva suhde heräävää ja sinnikästä uteliaisuutta tuottaa parhaan lopputuloksen.

Katso taakse, katso eteen

Uteliaisuutta voi myös ruokkia. Silloin kannattaa katsoa myös taaksepäin.

– Onko arjessa ollut sellaisia hetkiä, jolloin olet tempautunut mukaan toimintaan ja jolloin sinulla on herännyt kysymyksiä, joihin haluat löytää vastauksen? Oletko esimerkiksi keskustellut kollegan kanssa ja innostunut jostain?

Kun tunnistaa hetket, jolloin uteliaisuus herää, voi miettiä, mitkä keinot ehkä ruokkisivat jatkossa uteliaisuutta. Sitä voi herätellä vaikka lehtien, podcastien tai kirjojen parissa.

– Olisiko töissä muita toimintatapoja kuin ne, joilla olen ennenkin tehnyt? Voisinko kokeilla uutta ohjelmaa, vaikka vanhakin toimii? Jos on jo hahmottanut, miten uuteen tietoon voi suhtautua uteliaasti, voi seuraavaksi lähteä muuttamaan omaa toimintaansa, Hanna Siefen kannustaa.

Uteliaisuus on työmotivaation ruokaa

Uteliaisuus  ruokkii usein työmotivaatiota. Tosin poikkeuksiakin on. 

– Toisinaan uteliaisuus ei syty, vaikka sen eteen näkisi vaivaa. Silloin voidaan tulla siihen tulokseen, että tämä aihe ei kiinnosta minua tarpeeksi, en vain ole utelias aihetta kohtaan. Mutta jos uteliaisuus löytyy, se yleensä vahvistaa työmotivaatiota ja lisää työhyvinvointia.

Uteliaisuus voi olla uuden kokeilua, projektin tekemistä uudella tavalla, uudella työvälineellä tai uuden ajattelutavan testaamista.

Työssä tulee myös vastaan vaiheita, jolloin rutiininomaisen työn tekeminen on hyvä asia.

 – Pitää tunnistaa, missä roolissa uteliaisuus palvelee parhaiten. Jos työ tulee selkäytimestä, se voi tuntua hyvältä. Uteliaisuuden täydellinen puuttuminen työssä voi myös leipiinnyttää.

Uteliaisuuden herättäminen voi vaatia energiaa. Silti se kannattaa.

– Joskus energiaa ei ole. Kuormittuneena joutuu pohtimaan, millä tavoin uteliaisuus palvelee minua juuri nyt, kuinka paljon työssä on hyvä olla tuttua ja turvallista ja kuinka paljon oppimisen iloa tuottavia uteliaisuuden lähteitä. Usein utelias suhtautuminen kuitenkin antaa energiaa, ja siksi uteliaisuutta kannattaa vaalia, Siefen kiteyttää.