Pro Uutiset / Jaana Aaltonen
Ammattiliitto Pro oli eilen 24.11. mukana tilaisuudessa, jossa 21 liittoa eri keskusjärjestöistä pohtivat uuden keskusjärjestön tarvetta. Ne edustavat noin 1,5 miljoonaa palkansaajaa.
Liitot totesivat, että on järkevämpää valita palkansaajaliittojen kehityspoluksi vapaaehtoinen ja ennakoiva evoluutio kuin pakon sanelema ja jälkijättöinen revoluutio.
Liitot haluavat riittävän vahvan vastavoiman työnantajille sopimusneuvotteluissa, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, elinkeinopolitiikassa ja järjestötyössä.
– Yhteiskunnallisessa ja työelämän edunvalvonnassa ammattiliittojen viesti pitää olla yhtenäinen ja se tapahtuu yhden keskusjärjestön kautta, sanoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Hän oli liittojen keskustelutilaisuudessa paikalla.
Uudistetaan keskusjärjestörakenteita, ei liittorakenteita
Jos liittojen selvitystyö johtaa uuteen keskusjärjestöön, siihen on liityttävä liittoja mahdollisimman laajasti kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä.
Keskusjärjestökaavailujen taustalla ei ole liittofuusioita.
– Nyt uudistetaan keskusjärjestörakenteita, ei liittorakenteita. Ammattiliitto Pro säilyy siis ennallaan, vaikka päättäisikin hallinnossaan liittyä mahdolliseen uuteen keskusjärjestöön.
Nykyisistä keskusjärjestöistä ainakin SAK ja STTK ovat selvitystyössä mukana. Selvitystyön etenemisestä ja aikataulusta päättävät mukaan lähtevät liitot.
Akava on tänään ilmoittanut tiedotteellaan, että akateemiset tarvitsevat oman keskusjärjestönsä. Akavalaisista liitoista ainakin Insinööriliitto oli mukana allekirjoittamassa tiedotteen, jossa annetaan lähtölaukaus uudelle keskusjärjestölle.
– Pron näkökulmasta uusi keskusjärjestö pitää saada valmiiksi ennen syksyn 2016 neuvottelukierrosta. Siihen asti on aikaa rakenteiden kehittämiseen. Työehtosopimusten neuvottelupöydissä ei ole enää aikaa järjestörakenteiden uudistamiseen, Malinen toteaa.
Jäsenille vahvempaa edunvalvontaa
Malisen mielestä uusi keskusjärjestö parantaisi myös jäsenten edunvalvontaa.
– Uusi keskusjärjestö vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana saisi nykyistä paremmin palkansaajien tavoitteet mukaan esimerkiksi työelämän laatuun liittyvään lainsäädäntöön.
– Kun palkansaajien yhteiskunnallinen edunvalvonta vahvistuu, se näkyy myös työpaikoilla kasvavana järjestäytymisenä, Malinen arvioi.
Malinen arvioi, ettei keskusjärjestöjen väheneminen kolmesta yhteen näkyisi välittömästi jäsenmaksuissa.
– Tehokkaamman edunvalvonnan ja järjestäytymisen kautta jäsenmaksu voisi kuitenkin pitkällä aikavälillä pienentyä. Kustannustehokkuutta pitäisi saada myös tukitoimintojen yhdistämisellä liittotasolta yhdelle keskusjärjestölle. Tällaisia tukipalveluja voisivat olla esimerkiksi kansainvälinen toiminta ja koulutus.
Liitot päättävät itse haluavatko liittyä uuteen keskusjärjestöön
Malinen korostaa, että liitot tulevat päättämään itse ja itsenäisesti, haluavatko liittyä uuteen keskusjärjestöön. Jos uusi keskusjärjestö syntyy, vanhojen pitäisi purkautua.
– Ei ole mitään järkeä lähteä perustamaan neljättä keskusjärjestöä. Nykyisten keskusjärjestöjen pitäisi purkautua. Jos joku liitto ei halua liittyä uuteen liittoon, sen pitää tietysti miettiä oman työmarkkina-asemansa säilyttämistä uusista lähtökohdista, Malinen arvioi.
Yhteen keskusjärjestöön siirtyminen ei vaikuttaisi mitenkään nykyiseen työttömyyskassajärjestelmään, koska kassat ovat itsenäisiä toimijoita. Sama tilanne on myös työehtosopimusten osalta, koska liitot solmivat työehtosopimukset. Myös Pron yhdistysrakenne säilyisi ennallaan, koska yhdistykset ovat itsenäisiä rekisteröityjä toimijoita.
Keskusjärjestökaavailut etenevät 16.1.2015, jolloin kaikki liitot saavat kutsun tilaisuuteen, jossa jatketaan keskusteluja uuden keskusjärjestön perustamisesta.