Uudet tavat tehdä työtä ja hälyttävällä tavalla lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat nostaneet esiin tarpeen korjata työelämän rakenteita. Suorituskeskeisen ja yksilön vastuuta penäävän työkulttuurin sijaan tarvitsemme selkeitä toimia niin psykososiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi työpaikoilla kuin päivitettyä työlainsäädäntöä EU:n tasolla työsuojelun osalta.
EU:n tasolla on tarpeen kehittää käytäntöjä, jotka tunnistavat nopeasti muuttuvan hybridityöelämän psykososiaaliset riskitekijät, mutta myös aktiivisesti edistävät niiden hallintaa. Tämä edellyttää monialaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät työterveys, yritysten sosiaalinen vastuu ja työntekijöiden oikeudet.
Työsuojelua on päivitettävä kognitiivista työtä huomioivaksi. On parannettava työn psykososiaalisen kuormituksen hallintaa omalla erityisellä direktiivillä, joka koskee psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Direktiivin tulisi velvoittaa työnantajia tunnistamaan ja hallitsemaan psykososiaalisia riskejä sekä varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu kaikissa heitä koskevissa päätöksissä, erityisesti työympäristön kehittämiseen liittyen.
Tarvitsemme EU-tasoista lainsäädäntöä lisäämään yritysten vastuuta psykososiaalisten riskien tunnistamisesta työpaikoilla ja edistämään työntekijöiden osallistumista työympäristönsä kehittämiseen.
Juuri julkaistu Mental Health Europen selvitys korostaa työpaikkojen yhteiskehityksen (co-creation) merkitystä mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa työpaikoilla. Selvitys osoittaa, että kun työntekijät ovat mukana kehittämässä omia työympäristöjään, he kokevat vähemmän stressiä ja enemmän työtyytyväisyyttä. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan paranna yksilöiden hyvinvointia vaan myös lisää tuottavuutta ja innovatiivisuutta yrityksissä.
Myös työeläkeyhtiö Varman tutkimuspäälliköiden Auli Airilan ja Minna Savinaisen mukaan oikeudenmukainen johtaminen, työhön saatava tuki sekä vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet työssä ovat keskeisiä työkykyä vahvistavia tekijöitä.
Ammattiliitto Pro on jo pitkään vaatinut työntekijöiden laajempaa osallistumista työpaikan päätöksentekoprosesseihin. Meillä on tarve luoda eurooppalainen strategia, joka tukee työpaikkojen kehittämistä psykososiaalisesti turvalliseksi yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia, kuten koulutusta, resursseja ja tukipalveluita, jotka auttavat työpaikkoja toteuttamaan yhteiskehittelyn periaatteita.
Työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen on investointi tulevaisuuteen. Meidän on aika varmistaa, että työpaikat Euroopassa ovat turvallisia kaikille – myös mielenterveyden osalta.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.