Ammattiliitto Pro toimitti maanantaina eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan sen pyytämän kirjallisen asiantuntijalausunnon, joka koski valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028.
Hallitusohjelmassa päätettiin 243 miljoonan euron leikkauksista valtion virastojen toimintamenoihin. Aiemmin tänä vuonna järjestetyssä kehysriihessä ilmoitettiin 150 miljoonan euron lisäleikkauksista, minkä lisäksi leikkauksia aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla jo vuodelle 2025. Leikkaukset ovat ensi vuonna yhteensä 293 miljoonaa, ja vuosina 2025-2028 yhteensä 393 miljoonaa euroa.
Pron mukaan leikkaukset ovat liian rajuja ja niiden toteuttamisaikataulu on kohtuuton. Lisäleikkausten ja leikkausten etupainotteisuuden vuoksi säästöistä on vaikea selvitä ilman henkilöstövähennyksiä.
Valtion virastoissa on syksystä 2023 ollut valmistelussa uudentyyppinen tuottavuusohjelma. Pro katsoo, että tuottavuusohjelman sijaan leikkauksissa on kyse valtion tehtävien pysyvästä karsimisesta ja toiminnan laadusta tinkimisestä.
Pro vaatii, että leikkausten etupainotteisuutta tulee lieventää ja virastoilla antaa lisäaikaa jaksottamalla leikkaukset tasapainoisemmin.
Virastojen annettava löytää keinot itse
Valtion virastojen ja eri hallinnonalojen taloudellisessa asemassa on merkittäviä eroja. Osalla virastoista on niin sanottuja siirtyviä eriä, joiden avulla voidaan saada lisäaikaa toiminnan sopeuttamiseen.
Pro edellyttää, että siirtyviä eriä on voitava käyttää hallittuun selviytymiseen. Koska osalla virastoista ei ole puskuria lainkaan, on niiden kriisiytyminen estettävä yhteisvastuullisesti.
Pro kannattaa lähtökohtaa, jonka mukaan leikkausten kohdentaminen ja tuottavuusohjelmien toimenpiteiden valmistelu tapahtuu hallinnonaloilla. Hallinnonalojen ja niiden virastojen on annettava etsiä keinot, joilla lakisääteisten tehtävien hoidolle aiheutetaan vähiten vahinkoa.
Leikkaukset kohdentuvat naisvaltaisille aloille
Pron mukaan on syytä epäillä, että leikkausten taso on määritelty vuosina 2017-2023 valtion virastoissa tapahtuneen henkilöstömäärän kasvun perusteella. Merkittävä osa siitä perustui kuitenkin virastoille annettuihin uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin, eikä lakisääteisten tehtävien karsiminen onnistu annetulla aikataululla.
Päätös kohdentaa leikkaukset oikeusministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön pääluokkiin muita hallinnonaloja kevyempinä lisää entisestään painetta muilla aloilla. Tiettyjen miesvaltaisen turvasektorin ammattinimikkeiden kuten poliisien ja vanginvartijoiden rajaaminen säästöjen ulkopuolelle on myös tasa-arvokysymys.
Pro katsoo, että leikkauksilla on väistämättä kielteisiä vaikutuksia valtion palveluihin. Lupien ja päätösten käsittelyajat pitenevät, ratkaisujen laatu heikkenee eikä lupaehtojen täyttymistä ja noudattamista pystytä valvomaan riittävästi. Lisäksi leikkaukset asettavat vaaraan virastojen digitalisaation kehittämistyön.
Henkilöstö etusijalla
Pro katsoo, että henkilöstön vähentämistä irtisanomisin on vältettävä viimeiseen saakka. Henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitämisestä on huolehdittava konkreettisin toimenpitein.
Pro vaatii, että valtion muutosturvaa koskevaa päätöstä on noudatettava koko laajuudessaan. Muutosturvapäätöksen tukitoimien toteuttamiseen on myös varattava riittävä rahoitus.
Tuottavuusohjelman toimeenpanoa varten on vahvistettava koko konsernin yhteiset henkilöstöpoliittiset periaatteet, ja osaamistarpeet huomioiva henkilöstösuunnittelu on kytkettävä osaksi kaikkea suunnittelua.
Valtion työnantajakuvasta ja työnantajakilpailukyvystä on huolehdittava, ja konsernitasolla on pidettävä yllä yhteistä tilannekuvaa. Valtion pääsopijajärjestöjen käytössä on oltava koottu tieto hallinnonalojen tuottavuusohjelmien toimeenpanosta, Pron lausunnossa todetaan.