Hyppää pääsisältöön

Vapaaehtoinen yritysvastuu ei riitä, tarvitaan lainsäädäntöä

Ihminen poimii mustikoita
KirjoittanutMatti Koskinen
KuvaShutterstock
Ihminen poimii mustikoita
Siivoojien, marjanpoimijoiden ja rakennusduunareiden esimerkit alipalkkauksesta, kaltoinkohtelusta ja valheellisilla lupauksilla töihin houkuttelemisesta osoittavat, että vapaaehtoisuus ei riitä suitsimaan suoranaista riistoa työelämästä.

Alipalkkaus on ihmisoikeusrikkomus. Yritysten ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite perustuu YK:n vuonna 2011 hyväksymiin ohjaaviin periaatteisiin, joita tulisi noudattaa, mutta ei noudateta.

Työperäiseen riistoon ollaan nyt puuttumassa monella tasolla yhtä aikaa, mutta hitaasti.

Suomen hallitus selvittää

Suomen hallitusohjelmassa todetaan:

  • Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.” Lausuntoaika selvitykseen päättyi 30.9.

  • ”Selvitetään mahdollisuutta huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaan EU-tasoiseen yritysvastuulakiin, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset ja kansainväliset arvoketjut.”
  • ”Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sääntelyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä.”

EU komissio esittää

EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders on vakuuttanut yritysten ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan sitovan huolellisuusvelvoitteen olevan komission asialistalla ja esitystä odotetaan 2021 aikana. Lue STTK:n Elena Gorschkowin FinUnions-blogi aiheesta.

Käytännössä yrityksen on sitouduttava kunnioittamaan ihmisoikeuksia, on tunnistettava riskit, on toimittava niiden ehkäisemiseksi ja puututtava, jos loukkauksia tapahtuu. Yrityksen on toteuttava toimia, joilla ihmisoikeusloukkaukset korjataan.

Yritystä arvioidaan sen mukaan, onko yritys itse aiheuttanut, myötävaikuttanut vai vain ollut yhteydessä tapahtumaan. Esimerkiksi pääurakoitsija ei saa ummistaa silmiään alipalkkaukselta vaan on vastuussa koko tuotantoketjunsa ihmisoikeusvastuusta.

Työntekijät ja työnantajat kampajoivat

Työtä paremman työelämän eteen tehdään jo nyt. Euroopassa on menossa #EU4FairWork-kampanja, joka korostaa pimeän työn torjuntaa. Kampanjaa tehdään koko Euroopassa tavoitteena saada työnantajat ja työntekijät ilmoittamaan tehty työ. Ilmoitettu työ takaa varmemmin oikeuden sosiaaliturvaan, asianmukaiseen palkkaan, työaikoihin ja työturvallisuuteen.

Ammattiyhdistysliikkeen UNI Europan kiinteistöpalveluala ja työnantajajärjestö EFCI (European Federation of Cleaning Industries) allekirjoittivat 25.9. yhteisen julkilausuman alalla esiintyvää harmaata taloutta vastaan. Sen mukaan pimeä työ heikentää kilpailua ja vaarantaa sosiaalisen hyvinvoinnin, työsuojelutarkastuksiin tulee investoida enemmän sekä suositellaan, että julkisissa siivoushankinnoissa käytettäisiin UNI Europan ja EFCI:n yhteistä Selecting Best Value -opasta.

Ammattiliitto Pro oli aktiivisesti mukana Finnwatchin koordinoimassa #ykkösketjuun-kampanjassa, jossa yli 140 yritystä, järjestöä ja ay-liikkeen organisaatiota kampanjoi 2018–2019 sitovan yritysvastuulain saamiseksi Suomeen.

Julkisuudessa olleet tapaukset alipalkkauksesta ja työntekijöiden epäinhimillisestä kohtelusta osoittavat, että sitova laki tarvitaan. Pelkkä yrityksen omaan tahtoon perustuva huolellisuusvelvoite ei riitä.

Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden päällikkö Ammattiliitto Prossa.