Sovelluksessa olisi valmiit kentät, johon työntekijä syöttäisi helposti määrällistä dataa. Organisaatiot voisivat itse määritellä, mitkä ympäristövaikutusten osa-alueet halutaan ottaa tarkasteluun.
Työntekijöille Kestävyyspuntari voisi tarjota mahdollisuuden seurata henkilökohtaisia vaikutuksiaan ja tunnistaa kehitysalueita, jotka vaativat parannusta.
Organisaatioille se puolestaan toimisi raportointi- ja analyysityökaluna, joka auttaa tunnistamaan merkittävimpiä ympäristöhaittoja ja kehittämään toimintatapoja kestävämpään suuntaan.
Kestävyyspuntari voisi Javanaisen mukaan kannustaa kestävämpiin valintoihin sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Lisäksi sovellus voisi tarjota vertailutietoa eri yritysten välillä, mikä voisi edistää ystävällistä kilpailua ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Jatkuvampi tapa kerätä tietoa
Javanainen asuu Uudellamaalla ja toimii asiantuntijana CSC:llä kansainvälisen yhteistyö- ja kumppanuusstrategian yksikössä. Hän opiskelee myös YAMK-tutkintoa Laureassa.
– Ideani lähti siitä, että olen yleisesti miettinyt organisaatioiden tiedonkeruuta ja tiedonkeruun luotettavuutta. Opintojeni aikana olen perehtynyt monipuolisesti kestävyysteemoihin. Organisaatiot saattavat kerätä tietoa työntekijöiltä kyselyillä kerran kaksi vuodessa, ja vastausprosentti voi jäädä alhaiseksi. Mietin, olisiko olemassa parempi ja jatkuvampi tapa kerätä tietoa, Javanainen kertoo.
Javanaisen ehdotus on Pron mielestä kokonaisvaltainen idea, joka ottaa huomioon vastuullisuusaspektit sekä yksilö- että organisaationäkökulmasta. Idea on toteuttavissa ja joustavasti sovellettavissa monenlaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.
Javanainen kiittelee omaa työnantajaa vihreän siirtymän ja digitalisaation konkreettisesta edistämisestä.
– Kajaanissa sijaitseva datakeskuksemme on yksi maailman ympäristöystävällisimpiä. CSC osallistuu myös merkittäviin kansainvälisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin, Javanainen sanoo.
98 loistavaa ideaa
Vuoden prolainen ilmastoteko -kisaan tuli tällä kertaa huikeat 98 ehdotusta. Suurin osa liittyi arjen pieniin ilmastotekoihin; autoilun vähentäminen ja työmatkan taittaminen kävellen, polkupyörällä ja kimppakyydeillä koettiin jälleen tärkeäksi.
