Ammattiliittojen ja ammattiyhdistysten toiminta on syntynyt yksilöistä ja heidän tarpeistaan. Iästä tai jäsenyydestä riippumatta tarpeet yksilön työelämässä ovat hyvin samankaltaisia. Työelämän epävarmuuden kasvaessa tarve turvallisuudelle ja yhteisön tuelle korostuu. Työehtosopimus on tässä merkityksellinen ja UPM:llä työskentelevillä toimihenkilöillä tätä sopimusta ei enää ole.

Opinnäytetyössäni tutkin työelämän muutoksia ja yksilöiden tarpeita työelämässä. Samalla työssä pohdittiin, miten ammattiliitto ja ammattiyhdistys voi vastata tämän päivän muuttuvan työelämän tarpeisiin varsinkin, jos keskeinen edunvalvonnan elementti – työehtosopimus – häviää.

Tulokset kertoivat, että työelämässä tarvitaan tukea, työehtosopimusta ja hyvinvointia. Luottamushenkilöiltä saatu tuki ja neuvo sekä työpaikan sosiaaliset tilanteet ja kohtaamiset ovat merkityksellisiä.

Avoimen ja näkyvän toiminnan lisääminen on mielestäni ammattiliittojen ja paikallisen yhdistyksen kehittämisen kannalta tärkeää, jotta jäsenet eivät koe tulleensa ”unohdetuiksi”. Pienetkin teot voivat vaikuttaa osallisuuden kokemukseen. Paikallisella toiminnalla on merkitystä ja paikallisesti voidaan miettiä tiedottamisen ja viestinnän selkeyttä, mahdollisen paikallisen työnantajayhteistyön kehittämistä, erilaisten tapahtuma- ja tukitoimintovaihtoehtojen tarjoamista jäsenille. Pienetkin arjen kohtaamiset ovat tärkeitä. Yksi keino ei sovi kaikille, kokeilemalla ja kokeilukulttuurin avulla voidaan löytää toimivia keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi – samalla se voi tuoda uudenlaista asennetta yhdistystoimintaan.

Työehtosopimuksen puuttuessa tulisikin luoda vaihtoehto, jolla taata yksilöille kokemus kuulluksi tulemisesta ja turvallisuudesta. Ammattiliittojen paikallisyhdistyksen toiminnan tukemisella ja aktiivisella ohjauksella ja neuvonnalla voisi saada aikaan vaihtoehtoja valtakunnallisten sopimusten tilalle tukemaan jäsenistöä.

Yhteisöllisyys lisää luottamusta ja luottamus on keskeistä työelämän tulevaisuudelle.

Työehtosopimuksen yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi tessi on tuonut yksilölle osallisuuden kokemuksen. Sopimus on toiminut yksilön äänenä ja ollut merkki vastavuoroisesta toiminnasta. Se on lisännyt yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta työelämään.

”On todella ikävää, että tessiä ei saatu …Porukka on täysin hajallaan.”

”Kaukas-henki on vähentynyt vuosien saatossa ja hävinnyt lähes kokonaan, eniten työnantajan toimista johtuen."

Työehtosopimuksen poistuminen ei kyseenalaista vain ammattiliiton jäsenyyttä, vaan myös toimijuuden työorganisaatiossa. Kaukaalla työehtosopimuksen puuttuminen vähensi yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tessin puuttuminen lisäsi eriarvoisuutta ja kilpailua. Nämä kaikki osa-alueet lisäävät työelämän epävarmuutta ja vaikuttavat niin yksilön työhyvinvointiin kuin organisaatioiden tuottavuuteen. Yhdessä sopiminen lisää yhteisöllisyyttä ja luottamusta, mikä on tärkeää organisaatioiden toimivuudelle. Pohdittavaksi jääkin, mikä on todellinen hyöty työnantajille olla neuvottelematta työehtosopimusta. Yksin on hankala saada ääntä kuuluviin.

Kiitän kaikkia kaukaalaisia aktiivisesta osallistumisesta tutkimukseen. Opinnäytetyötä ei olisi ilman teitä.

Kirjoittaja on Kaukaan toimihenkilöt Pro ry:n yhdistyksen hallituksen jäsen.  

Käytettyjä lähteitä:

TYÖ2030, 2023. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma Työ 2030 päätöswebinaari 31.03.2023.

Ranki, Sinimaaria 2023. HELP- Katsaus: Työelämän muutosnäkymät. Työterveyslaitos