Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushankkeen loppuraportista, joka tarkastelee suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta.
Pro on ollut mukana rahoittamassa hanketta. Tutkimus pohjautuu työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden haastatteluihin sekä kansalaiskyselyyn.
Kiire ja kuormitus lisääntyneet työelämässä
Yli puolet suomalaisista (59 %) arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaan ja lähes yhtä moni (55 %) arvioi saman kehityksen jatkuvan. Yli 70 prosenttia ajattelee työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten lisääntyneen sekä työn muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi.
Lisäksi moni tunnistaa polarisaatiota työelämässä: 71 prosenttia kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän kahtia hyviin ja huonoihin töihin.
– Tutkimustulokset vahvistavat aiempien tutkimuksien viitoittamaa ymmärrystä siitä, että työelämä on muuttunut kuormittavammaksi ja vaativammaksi. Työelämässä kasvavat mielenterveyshaasteet vaativat työelämän rakenteellisia muutoksia ja psykososiaalisen turvallisuuden vahvistamista. Työelämää tulisi kohtuullistaa ihmisen kokoiseksi, julkistamistilaisuuden paneelissa raporttia kommentoiva Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen sanoo.
Myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ongelmat eivät näytä juuri koskevan työn sisältöä. Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettavat melko harvaa (17 %). Noin puolet myös kokee autonomian työssä lisääntyneen.
Tutkimushaastatteluissa esiin nousseita myönteisiä muutoksia ovat esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa.
Puolet vastaajista huolissaan huonosta johtamisesta
Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat erityisesti hyvää työilmapiiriä (73 %), hyvää johtamista (62 %), kilpailukykyistä palkkaa (61 %) sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomia välejä (55 %).
– Raportin mukaan lähes puolet vastaajista on huolissaan huonosta johtamisesta ja vain reilu kolmannes pitää johtamista korkeatasoisena. Tämä on huolestuttava tulos, ja samalla selkeä parannuskohde. Työelämässä koettua työimua ja työhyvinvointia voidaan edistää pitämällä huolta esihenkilötaidoista. Esihenkilöiden koulutusta aliarvioidaan liian monessa työpaikassa, Mäkynen kiteyttää.
Esihenkilöt ja luottamusmiehet arvioivat, että henkilöstön kansainvälistyminen ja siihen liittyvä monikielisyys sekä teknologiset muutokset ja etätyön lisääntyminen vaativat johtamiselta enemmän. Myös ikäjohtaminen edellyttää uudenlaista osaamista.
Uudet ohjelmistot ovat monimutkaistaneet työntekoa
Suomalaisten kokemukset digitalisaation vaikutuksista ovat kaksijakoiset. Enemmistö (57 %) arvioi, että digitalisaatio on tehnyt työn tekemisestä aiempaa sujuvampaa. Samaan aikaan lähes yhtä moni (56 %) kokee, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat tehneen työnteosta monimutkaisempaa.
Enemmistö vastaajista (59 %) ei koe yhteiskunnallisten megatrendien kuten ilmastotoimien, digitalisaation, tekoälyn tai työelämän kansainvälistymisen näkyvän omassa työssään. Esimerkiksi vain neljännes arvioi ilmastotoimien näkyvän oman työpaikkansa arjessa.
Tietoa tutkimuksesta
E2 Tutkimuksen hanketta rahoittavat Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat Tela.